19. lokakuuta 2007
Teksti:

Voi poikia. Sitran rahoittaman tuoreen tutkimuksen mukaan poikien koulumenestystä eivät paranna edes myönteiset luonteenpiirteet, toisin kuin tyttöjen.
    Jotain sietäisi toki tehdä, jotta koulussa pärjäisivät muutkin kuin ne iänikuiset kiltit tytöt. Muutosta odotellessa on kuitenkin hyvä painottaa vielä kertaalleen jokaiselle kiltille tytölle: Älä vain kuvittele, että sinä olisit hyvä tai fiksu! Kaikki mahdollinen menestyksesi johtuu siitä, että systeemi ja opettajat ovat aina suosineet sinua.

On ihmeellistä , että opettajat ehtivätkin niin suosimaan kilttejä tyttöjä. Heillähän on varsinkin ala-asteella kädet täynnä työtä, kun he yrittävät saada hiljaiseksi ne villit ja turhautuneet pojat, joita systeemi sorsii. (On tietysti olemassa myös kilttejä poikia, mutta koska koulusysteemimme ongelma tuntuu olevan nimenomaan kilttien tyttöjen suosiminen, niin puhutaan sitten tytöistä.)
    Kiltti tyttö oppii nopeasti lukemaan ja saa hyviä numeroita. Hyvät numerot ovat pinkoutta – jostain syystä adjektiiveilla ”kilpailuhenkinen” ja ”älykäs” kuvaillaan vain poikia – ja opettajan mielistelyä, koska silkasta mielenkiinnostahan kiltti tyttö ei taatusti opettele mitään.
    Yläasteella kiltti tyttö kehittyy taitavaksi itsensä vähättelyssä ja piilottelussa, sillä hyvien koenumeroiden saaminen on sosiaalisesti hirveintä mitä teini-ikäinen suomalainen voi tehdä. Koulussa menestymiseen vaaditaan yläasteella enemmän rohkeutta kuin älyä. Tässä vaiheessa opettajat suosivat kilttiä tyttöä parhaiten sujauttamalla korjatut kokeet tytön käteen mahdollisimman vaivihkaa.
    Jos kiltillä tytöllä joskus on läksyt tekemättä, se ei jää huomaamatta keneltäkään luokassa. Koska erhe on niin silmiinpistävä, siitä lähtee välittömästi muistutus kotiin. Käytäntöä voisi kutsua progressiiviseksi muistuttamiseksi: mitä paremmat tulokset, sitä kovemmat mätkyt.
    Ryhmätöitä ei voisi teettää, ellei olisi olemassa kilttejä tyttöjä. He nimittäin tekevät ne, oli sitten kyse ekaluokasta tai maisteriopinnoista. Ennen esittelyä he printtaavat paperit ryhmän muille jäsenille ja merkitsevät, minkä osuuden tekstistä nämä voivat lukea ääneen. Sitten arvosana jaetaan marxilaisittain koko ryhmän kesken. Tämä kehittää työelämässä tarvittavia tiimityöskentelytaitoja, sanoo opettaja lukiossa. Synergisessä ryhmätyöskentelyssä 1+1=3, sanoo professori yliopistossa.

Useat kiltit tytöt erehtyvät lukion jälkeen opiskelemaan jotakin humanistista tai yhteiskuntatieteellistä. Hyviä arvosanoja ei enää tarvitse hävetä, mutta ei niiden eteen tarvitse mitään tehdäkään, kun kerran on selvinnyt pääsykokeista. Kiltti tyttö voi huvitella vaikkapa kokeilemalla, onko mahdollista kirjoittaa niin huono essee, että se ei mene läpi. Se on haastavampaa kuin mikään, mitä hän on aiemmin koulutaipaleellaan kohdannut.

Joanna Palmén

Kirjoittaja opiskelee, urheilee ja toimittaa Tukholmassa.

joanna.palmen(at)helsinki.fi