05. lokakuuta 2007
Teksti:

Kiinan kielen ja kulttuurin tuntemusta on korostettu jo vuosien ajan kansainvälisessä liiketoiminnassa. Onhan Kiina nouseva talousmahti. Ja koska talous vaatii pyörittäjänsä, on Kiinasta tullut viime vuosina myös koulutusalan muoti: Englannissa Brightonin yliopisto on tehnyt kiinan opinnoista pakollisia, Nottinghamin yliopistolla taas on oma kiinalainen kampus. Suomessakin kiinan kielen kurssien määrä työväenopistojen listoilla on kasvanut, ja lasten kiinan opetuksen mahdollisuuksia on kaavailtu lisättäväksi.
    Nyt myös Helsingin yliopistossa on herätty. Kiinan kieleen ja kulttuurin keskittynyt Konfutse- instituutti aloitti toimintansa syksyllä. Aiemmin kiinan kielen ja kulttuurin opetusta on tarjottu suppeammin Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuu rien laitoksella sekä Renvall-instituutissa

Humanistisessa tiedekunnassa toimivan instituutin tavoitteena on vahvistaa Kiinan yhteiskuntaa, kulttuuria ja kieltä koskevaa opetustoimintaa. Esimerkiksi tänä syksynä se järjestää opiskelijoille kiinan kielen kursseja. Instituutilla on myös kansallinen tehtävä tarjota tietoa Kiinasta.
    ”Aikaisemmin kiinan opetusta on tarjottu liian vähän kysyntään nähden, koska kaikki opiskelijat eivät ole mahtuneet haluamilleen kursseille”, sanoo instituutin johtaja, dosentti Kauko Laitinen.
    Viime vuosina yliopiston kielikeskus on järjestänyt lukuvuoden aikana kaksi kiinan kurssia. Syksyisin opiskelijat ovat opetelleet kielen alkeita, keväisin on ollut mahdollisuus suorittaa jatkokurssi. Kielikeskuksen opintoneuvojan Nina Rambergin mukaan kurssit ovat olleet täynnä lähes poikkeuksetta.
    Laitisen mukaan kiinnostus Kiinaa kohtaan johtuu maan globaalista painoarvosta.
    ”Maa joudutaan ottamaan huomioon alalla kuin alalla. Kielitaito ja tietämys kulttuurista voivat parantaa mahdollisuuksia työmarkkinoilla.”
    Se, minkälaisilla kursseilla opiskelija voi petrata Kiinan kulttuurin tuntemustaan, on vielä epäselvää. Laitisen mukaan se riippuu opettajista, jotka Suomeen saadaan.
    Tällä hetkellä meneillään olevilla kiinan kielen kursseilla on opiskelijoita Helsingin yliopiston lisäksi myös muista korkeakouluista, kuten Helsingin kauppakorkeakoulusta. Yritykset ovat ilmoittaneet työntekijöitään erityisesti Business chinese -kurssille.

Instituutin toiminta perustuu Helsingin yliopiston ja Pekingin Renmin-yliopiston yhteistyöhön. Laitisen mukaan Renmin on yksi Kiinan parhaimmista yliopistoista.
    Yliopistojen välisen sopimuksen mukaan Kiinan hallitus maksaa tänne tulevien opettajien palkat, matkat ja oleskelukulut. Helsingin yliopisto tarjoaa vain tilat heidän käyttöönsä.
    Laitinen uskoo opettajien olevan kiinnostuneita Suomeen matkustamisesta, koska se voisi tarjota heille näköalapaikan Eurooppaan.
    Hän toteaa myös, että kiinalaiset yliopistot ovat halukkaita yhteistyöhön muiden maiden korkeakoulujen kanssa, koska sen uskotaan parantavan maan imagoa.
    ”Kiina on ollut pitkään erittäin sulkeutunut. Nyt he haluavat tuoda esille omaa kulttuuriaan, joka on yksi maailman vanhimmista. Kiina on myös vaurastunut, eli nyt maalla on rahaa lähteä mukaan tällaiseen”, Laitinen sanoo.
    Instituutin perustaminen on osa opetusministeriön Aasia-strategiaa. Sen tavoitteena on parantaa Suomen asemaa ja näkyvyyttä globaalissa kilpailussa kiinnostavana ja luotettavana yhteistyökumppanina. Opetusministeriö varautuu strategiallaan siihen, että Aasian kasvukeskusten merkitys kasvaa jatkuvasti.

Tuomas Kokko