05. lokakuuta 2007
Teksti:

Kun Kansaneläkelaitos (Kela) heinäkuussa älähti, hymyiltiin opiskelijapiireissä voitonriemuisesti: Tästähän on valitettu iät ajat! Vihdoin jotakin tapahtuu!
    Kela totesi kannanotossaan, etteivät puolison tulot saisi vaikuttaa siihen, kuinka paljon opiskelijalle maksetaan asumislisää.
    Nykyisen käytännön ollessa voimassa voi käydä esimerkiksi niin kuin Katja Ahtiaiselle ja Eero Palomäelle vuonna 2006. Kun he muuttivat Helsingin opiskelija- asuntosäätiön (Hoas) kaverikämppään, Kela epäili, että pari seurustelee, ja virkailijat antoivat ristiriitaista tietoa siitä, voiko kaveruuden todistaa. Jos todistaminen ei olisi onnistunut, olisi kaverusten asumiseen saama tuki tippunut selvästi. Eri toimistoissa ravaamisen jälkeen todisteeksi kelpasi kämppisten ystävän allekirjoittama vakuutus. Ahtiainen sanoo, ettei vastaava vakuutus ole välttämättä kelvannut muissa hänen kuulemissaan tapauksissa.

Kelassa mietitäänkin, miten epäselvä laki alun perin edes pääsi syntymään. Se kun aiheuttaa ylimääräistä työtä ja turhaa pohdintaa, eikä edes aina toimi tasaarvoisesti.
    ”Hankalien tapauksien selvittely vie kohtuuttomasti aikaa. Lain kautta säästettävä rahamäärä ei tässä suhteessa ole mitenkään merkittävä”, toteaa Kelan opintotukiryhmän suunnittelija Pirkko Antikainen.
    Eniten lisätyötä aiheuttavat tapaukset, joissa asunnon jakavat eri sukupuolta olevat henkilöt, eivätkä he ole avoliitossa. Kela pyytää tällöin selvitystä asumisjärjestelyistä. Siihen, miten todistetaan, ettei kämppis ole avopuoliso, ei kuitenkaan ole selkeää ohjeistusta.
    ”Pienessä asunnossa asuminen tai se, jos asuntoon on muutettu yhtä aikaa, herättävät epäilyksiä”, Antikainen sanoo.
    ”Uskottava selvitys on kuitenkin pitkälti esittäjistä itsestään kiinni. Ratkaisu riippuu silloin kulloisestakin käsittelijästä.”

Kelan kannanotto ei toistaiseksi ole kuitenkaan herättänyt lainsäätäjiä. Pieni apu voi olla tiedossa, kun yhdessä asuvien pariskuntien rahankäytöstä saadaan pian lisätietoa. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYY julkaisee 15.10. opiskelijoiden toimeentuloselvityksen.
    ”Jo ennakkoon voi sanoa, että tulokset tukevat HYY:n kantaa siitä, että puolison tulojen ei pitäisi asumislisään vaikuttaa”, kertoo Hyyn sosiaalipoliittinen sihteeri Hilkka Laitinen.
    ”Vain harvat opiskelevat avoparit elävät yhteistaloudessa. Sama koskee lapsettomia aviopareja. Usein vasta lasten hankinta saa puolisot yhdistämään varansa.”
    Kaikki tuntuvat toivovan hankalaan lakiin muutosta. Suomen ylioppilaskuntien liitossa (SYL) ollaan asian suhteen varovaisen toiveikkaita.
    ”Olemme neuvotelleet tulevaan opetusministeriön opetuksen kehittämissuunnitelmaan maininnan puolison tulojen vaikutuksen poistamisesta”, sanoo SYL:in hallituksen jäsen Laura Nordström.
    Nordström kannustaa opiskelijaliikettä aktiivisuuteen. ”Nyt olisi oikea hetki pyrkiä vaikuttamaan vuoden 2009 budjettiin. Tämän asian kohdalla ei ole kysymys isoista rahoista, joten muutos on aivan mahdollinen.”

Laura Andersson
Kuvitus Stina Salin