07. syyskuuta 2007
Teksti:

Puolet pääkaupunkiseudun korkeakoulujen opiskelijoista katsoo, että yliopistojen tutkinnonuudistus on vaikeuttanut opintoja.
    Ylioppilaslehden elokuun lopussa tekemän nettikyselyn mukaan uudistus on haitannut etenkin opiskelijoita, jotka ovat aloittaneet opintonsa vanhassa järjestelmässä, eli ennen vuotta 2005. Heistä jopa 95 prosenttia katsoo uudistuksen vaikeuttaneen opintoja.
    Vanhan tutkintorakenteen mukaisesti opiskelevien on joko valmistuttava tai siirryttävä opiskelemaan uuden tutkintorakenteen mukaisesti ensi heinäkuun loppuun mennessä. Gradun ja muiden opintojen pitää useimmissa tiedekunnissa olla valmiina jo loppukeväästä.
    Tutkinnonuudistus on osa niin sanottua Bolognan prosessia, jonka tavoitteena on tehdä eurooppalaisista korkeakoulututkinnoista yhteismitallisia.
    Ylioppilaslehden nettikyselyyn vastasi 890 pääkaupunkiseudun korkeakoulujen opiskelijaa.

Oikeustieteellisestä tiedekunnasta tänä syksynä valmistuva Corinna Tammenmaa, 33, allekirjoittaa kyselyn tuloksen.
    ”Hirveästi on joutunut etsimään, soittamaan ja selvittämään asioita. Kun käy yliopistolla, samaa asiaa joutuu selvittämään kolmenkin eri henkilön kanssa”, lainsäädäntösihteerinä työskentelevä Tammenmaa toteaa.
    Joskus oma aktiivisuuskaan ei auta.
    ”Suoritin turhaan yhden lakikielen kurssin, jonka sanottiin nykyään olevan pakollinen kaikille. Tieto oli kuitenkin väärä”, Tammenmaa kertoo.
    Oikeustieteellisen tiedekunnan opintoasiainpäällikkö Laura Karppinen myöntää, että juuri äidinkielen opinnoissa voi tapahtua sekaannuksia, koska vaatimukset ovat muuttuneet paljon vuosien aikana. Nettisivuilta löytyy Karppisen mukaan kuitenkin yksiselitteiset tiedot tutkintovaatimuksista.
    Tiedekunnat ovat pyrkineet kertomaan uudistuksesta nettisivujen lisäksi kirjeissä ja infoissa. Valtiotieteellinen ja matemaattis- luonnontieteellinen tiedekunta ovat ainoat tiedekunnat, jotka eivät lähettäneet kirjettä, vaan tyytyivät sähköpostiin.
    Ylioppilaslehden kyselyyn vastanneista 52 prosenttia koki saaneensa riittävästi tietoa tutkinnonuudistuksen vaikutuksista omiin opintoihin.
    Joitakin tiedekuntia uudistus ei kosketa. Lääketieteellisen ja eläinlääketieteellisen tiedekunnan siirtymäaika loppuu vasta vuonna 2010.

Kyselykierros tiedekuntien opintoasiainpäälliköille paljastaa, että tänä vuonna Helsingin yliopistosta valmistuu arviolta neljästä viiteensataa maisteria tavallista vuotta enemmän.
    Maisterisuma panee järjestelmän koville etenkin keväällä. Myös vanhasta järjestelmästä uuteen siirtyvät opiskelijat tarvitsevat ohjausta.
    ”Pyrimme järjestämään ryhmäopastusta, kuten siirtymäinfoja ja -klinikoita. Jos jokaiselle siirtyjälle annettaisiin 15 minuuttia henkilökohtaista ohjausta, siihen menisi yhden henkilön puolen vuoden työpanos”, Karppinen havainnollistaa.
    ”Kevätlukukaudella on pakko priorisoida ohjauksessa niitä, jotka ovat valmistumassa tai siirtymässä vanhasta järjestelmästä uuteen”, humanistisen tiedekunnan suunnittelija Sanna Kotajärvi-Söderholm sanoo.
    Neuvonnan lisäksi myös pienryhmäkurssit saattavat ruuhkautua. Esimerkiksi teologisessa tiedekunnassa on opintojen loppuvaiheessa paljon pienryhmäopetusta.
    Kielikeskuksessa huolena ovat olleet pakolliset ruotsin kurssit, joiden puuttuminen saattaa estää valmistumisen. Ruuhkalta näytetään kuitenkin vältyttävän.
    ”Olemme kahden viime vuoden aikana lisänneet noin tuhat paikkaa ruotsin kursseille. Aloituspaikkoja pakollisille kurssille on nyt yli 3 200 vuodessa”, kielikeskuksen johtaja Ulla-Kristiina Tuomi sanoo.
    Hätätapauksessa kielikurssin voi myös suorittaa esimerkiksi itseopiskeluna.

Päivi Ala-Risku
Kuvitus Heikki Rönkkö