Kun Kauhukeittiö-sarja alkoi Suomessa vuonna 2005, kirjoitin siitä todella myrkyllisen kolumnin Tv-maailma-lehteen. Sarjassa huippukokki Gordon Ramsay testaa ravintolansa keittiömestariksi pyrkiviä kokelaita ja tarttuu armotta heikkoihin lenkkeihin. Ramsayn kiroileva ja räyhäävä tyyli on suoranaista verbaalista väkivaltaa.
Ihmettelin, että tähänkö on tultu ja haukuin osallistujia nöyryyttävän ohjelman alimpaan maan rakoon.
En tunnustanut koskaan toimitukselle, että hurahdin sarjaan pian tämän jälkeen ja olen edelleen aivan koukussa.
Katson paljon televisiota, esimerkiksi Mullan alla -tyylisiä laadukkaita draamasarjoja. Nöyryytysohjelmia inhoan syvästi. Silti Kauhukeittiö on mielestäni aivan käsittämättömän ihana.
Ohjelma puhuttelee ihmisessä jotakin alkukantaista ja aggressioihin liittyvää – tunteita, jotka normaalitilanteissa tukahduttaisi.
Tosielämässä pistäisin Ramsayn kaltaiselle huutavalle ukolle kampoihin niin, että mies makaisi itkien maassa. Kauhukeittiötä katsoes sani kuitenkin samastun häneen.
Jos ikinä ilkeisin, olisin aivan samanlainen, kun asiat eivät suju toiveitteni mukaan.
Ramsaylla on myös hillitön karisma. Vaikka muuten inhoan machotyyppejä, on hän minusta eroottisestikin puoleensavetävä.
Katson ohjelmaa nykyisin yhdessä 15-vuotiaan tyttäreni kanssa. Mieheni sen sijaan piikittelee minua edelleen kaksinaamaisuudesta.
Mutta en voi enää paheksua ohjelmaa, kun Gordon vaan on niin ihana!”
Pirjo Hassisen Suistola (Otava) ilmestyy syyskuussa.
Laura Andersson
Kuva Otava / Irmeli Jung
