Vaadi ohjausta! (Ja muita hyviä neuvoja)

T:Teksti:

Laita pöydälle ne kirjat ja muistiinpanot, jotka seuraavan päivän tenttiin vaaditaan. Mene nukkumaan kymmeneltä illalla. Laita herätys kolmeksi. Juo kuppi kahvia ja syö banaani. Sen jälkeen istu pöydän viereen ja käy läpi materiaali, joka tenttiin pitää lukea. Siis kaikki materiaali, vaikka sitä olisi tuhat sivua. Juuri ennen tenttiä hilpaise yliopistolle, ja kun katso kysymykset. Huomaat että muistat jokaiseen jotakin. Tee tentti ja mene sen jälkeen Unicafe- lounaalle.
    Näin opastaa toista tutkintoaan Kauppakorkeakoulussa paukuttava teologian maisteri Mikko Leskelä , 30.
    Hän on vuosien aikana oppinut, miten oppii: lähimuisti kannattaa panna koville. Aina soveltaminen tai kiinnostavien asioiden opiskeleminen ei nimittäin riitä tentin läpäisemiseen.
    Leskelän mukaan soveltavissa tieteissä ei välillä auta muu kuin ryhtyä työhön ilman teorian tuomaa turvaa.
    ”On hidasta opiskella ensin teoria, jotta voi sen jälkeen tarttua käytäntöön. Sitä paitsi olen huomannut, ettei työelämässä ole aikaa omaksua teorioita. Kun töissä ilmenee ongelma, tietoa kerätään tarpeen mukaan ratkaisua varten”, hän sanoo.
    Myös Leskelä on oppinut valikoimaan.
    ”Jokaisen kurssin alussa pitää päättää, mitä sillä kurssilla haluaa oppia. Kun tietää, mitä haluaa, ei mene energiaa sattumanvaraiseen tiedon omaksumiseen.”

Jos filosofian maisteri Eeva-Mari Kivimäki aloittaisi opintonsa alusta, hän lukisi opinto-opasta tarkemmin. Kivimäki ei nimittäin opintojen alussa ymmärtänyt kunnolla, ettei jokaista kurssia tarvitse suorittaa luennolla istumalla.
    ”Kirjatenttien suorittaminen sopi hyvin elämäntilanteeseeni. Opintoviikkoja alkoi kertyä, sillä sivuaineissani kotimaisessa kirjallisuudessa ja yleisessä kirjallisuustieteessä oli selkeät kirjapaketit. Loppua kohti opiskelutekniikkani kehittyi, ja saatoin lukea viimeisen kirjan tenttiaamuna.”
    Kivimäen pääaine oli suomen kieli. Hyvistä lukioarvosanoista ja työkokemuksesta huolimatta opintojen alku hämmensi häntä.
    ”Olisi pitänyt rohkeasti selvittää eri aineiden suoritustapoja ja kysyä esimerkiksi, mitä tiedekuntatentti tarkoittaa ja kuka niitä saa tehdä”, nykyinen yläasteen ja lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja pohtii.

Turun opettajankoulutuslaitokselta luokanopettajaksi keväällä 2006 valmistunut Kaisa Karppinen , 27, suoritti opintonsa viidessä vuodessa, tiukasti lukujärjestystä seuraten.
    Hän tietää, että ohjausta kannattaa vaatia. Sinnikkäästi.
    Karppinen ja hänen työparinsa lähettivät gradutekstin etukäteen ohjaajalle luettavaksi ja erittelivät viestiin, mistä osioista kaipasivat palautetta.
    ”Kun sitten pääsimme vastaanotolle, ohjaajalla oli kaksi vakiolausetta. Ensiksi hän sanoi, ettei ole oikein ehtinyt perehtyä työhömme, mutta kysykää nyt, mitä on mielessä. Sen jälkeen hän ehdotti, että etsisimme vastauksen Tutki ja kirjoita -oppaasta.”
    Toiselta ohjaajalta he pyysivät palautetta tilastollisista ratkaisuista.
    ”Hän oli huolissaan siitä, ettei antaisi kaikille tasapuolisesti ohjausta ja kieltäytyi kommentoimasta tilastotestejämme suoraan. Meidän piti esittää tarkkoja kysymyksiä eri testeistä ja siten osoittaa, että olimme perehtyneet aiheeseen. Sitten hän suostui vastaamaan.”
    Ohjauksen hakemiseen Karppinen toivottaa sinnikkyyttä.
    ”Ohjauksen määrä vaikutti kuitenkin melko suoraan työn etenemiseen.”
    Nyt hän opettaa toista luokkaa vantaalaisessa alakoulussa.
    ”Perusluokkatyö sujuu hyvin. Haastavien lasten kohtaamiseen olisin kaivannut lisää neuvoja ja jonkinlaista opastusta siitä, miten opettaja ylläpitää luovuuttaan. Ei luovuus synny itsestään.”

Talvikki Holmström, 31, on suorittanut valtiotieteen kandidaatin, tradenomin henkilöstöhallinnon maisterin tutkinnot. Jos Holmström palaisi opintoputkensa alkuun, hän aloittaisi kunnon opintorysäyksellä eikä jättäisi peruskursseja roikkumaan.
    ”Kannattaa ottaa myös yksittäisiä kiinnostavia kursseja. Olen vieläkin tyytyväinen Aasian-opintoihini”, Singaporessa kansainvälisen pankin henkilöstöosastolla työskentelevä Holmström kertoo.
    Hän panostaisi myös kieliin.
    ”Eniten olen hyötynyt ulkomaan vaihdoista ja kieliopinnoista. Se kolmas kieli kannattaa hakea vaihdosta”, hän sanoo.
    Holmström rohkaisee myös harrastamaan opiskelijajärjestöissä.
    ”Siinä oppii organisoimaan ja ottamaan vastuuta asioista, jotka koskettavat monia”, Hämäläis-osakunnan entinen aktiivi pohtii.
    ”Toiminta pitää vaan malttaa jättää ajallaan.”

Valmistuneiden neuvot: näin opinnot etenevät

Mene aina tenttiin. Joskus sisällysluettelon, takakannen ja tiivistelmien lukeminen riittää.

Opettele lyhytkestoisen muistin käyttäminen. Kahdeksassa tunnissa voi käydä satoja sivuja läpi asiaa ja toistaa ne sen jälkeen tentissä.

Tieteellisistä lehdistä saa hyviä aiheita – ja lähteitä – esseisiin.

Lopeta, minkä aloitat. Puserra kasaan esseet tai opintopäiväkirjat. Kaiken ei tarvitse olla erinomaista.

Aseta tavoitteet kunkin vuoden opintosuorituksille.

Vaadi ohjausta. Se kuuluu sinulle, vaikka professori olisi kiireinen.

Neuvottele. Kerro opettajallesi hyvissä ajoin, jos et ehdi kurssin aikatauluun.

Lupaa tehdä lisää. Jos et heti saa lisäaikaa, ehdota että käytät lisää lähdekirjallisuutta tai laajennat työtä.

Käy luennoilla varsinkin kurssin aluksi. Jos laiskuus iskee, sinulla on kuitenkin tarpeeksi läsnäoloja kurssin läpäisemiseksi.

Etsi sopivat tavat opiskella. Jos yksin puurtaminen ei maistu, valitse kursseja joilla tehdään ryhmätöitä. Jos luennot eivät maistu, ehdota kirjatenttejä. Jos läsnäolo on mahdotonta, tee verkkokursseja vaikka avoimen kautta.

Pidä rästityöpäiviä. Kerää tarvittava materiaali ja rykäise viikonlopun aikana kasaan rästissä olevat työt.

Pipsa Lotta Lehtonen
Kuvitus Maria Tiido