Tämän lehden sivuilla 14-17 kerrotaan seitsemästä nuoresta tutkijasta, joiden tutkimuskohteet ovat paitsi mielenkiintoisia myös mahdollisesti mullistavia. Heidän tutkimuksensa voi tulevaisuudessa parantaa sairauksia ja selittää maailman kummallisuuksia.
Haastattelemamme tutkijat löytyivät tiedemaailman vaikuttajille tehdyllä kyselyllä. Siihen vastanneet tarjosivat esiteltäväksi lukuisia kiinnostavia tutkijoita ja tutkimuskohteita. Silmiinpistävää oli kuitenkin luonnontieteiden korostuminen ja se, että kaksi kolmesta ehdotetusta tutkijasta oli miehiä.
Läpimurtoja on tietysti totuttu odottamaan aloilla, joilla tehdään käytännön sovelluksiin taipuvaa tutkimusta. Miesten osuuteen vaikuttanee taas se, että suurin osa vastaajistakin oli miehiä. Toisaalta myös Suomen Akatemian tuoreessa, tieteellisiä avauksia luotaavassa raportissa havaittiin, että riskirahoitusta hakeneiden ja saaneiden joukossa oli vuoden aikana vain kaksi naista. Riskirahoitusta saavat hankkeet ovat usein innovatiivisia tai poikkeuksellisen kunnianhimoisia ja saattavat onnistuessaan johtaa tieteellisiin läpimurtoihin.
Naisten aliedustusta voi hämmästellä, koska tämän lehden haastatteluissa he eivät jää miespuolisten kollegoidensa varjoon. Kaikkia tutkijoita yhdisti intohimoinen suhtautuminen tutkimukseen. He halusivat työnsä olevan merkityksellistä myös käytännön elämässä.
Sitäkin kiinnostavampaa oli heidän urapolkunsa tutkijoiksi. Kaikki tuntuivat päässeen kiinni tutkimuksen saloihin jo maisteriopintojensa aikana. Tutkimusryhmän jäsenyys, vanhempien tutkijoiden malli ja laadukas ohjaus näyttävät tekevän huippututkijoita.
Liian usein nämä ovat kuitenkin vain haaveita yliopistoissa. Opiskelijoiden ääntä tuen ja ohjauksen lisäämisestä olisi syytä kuunnella myös tieteen tulevaisuuden takia.
Milka Sauvala
