Kaikki tulevan hallituksen puolueet suhtautuvat myönteisesti tieteelle tehtävien lahjoitusten verovapausoikeuden laajentamiseen. Innokkaimmin lakimuutosta ajavat vihreät ja kokoomus. Asian kirjaamista tulevaan hallitusohjelmaan puolueet eivät halua tässä vaiheessa ennustaa.
Oppositioon jäävät vasemmistopuolueet puolestaan vastustavat ajatusta.
Ylioppilaslehti selvitti vaalien jälkeen puolueiden kannat siitä, tulisiko lahjoitusten verovähennysoikeutta tulevaisuudessa kasvattaa.
Verovähennyskeskustelun taustalla on julkisuudessa esillä ollut huoli siitä, ettei valtion raha tulevaisuudessa enää riitä laadukkaan yliopistotutkimuksen ja -opetuksen rahoittamiseen. Resurssipulan on toivottu helpottuvan yksityisten lahjoitusten avulla.
Tällä hetkellä yksityishenkilö ei voi vähentää veroista yliopistolle antamiaan lahjoituksia. Yritysten lahjoituksissa vähennyksen yläraja on saajaa kohden 25 000 euroa.
Puolueiden vaaliohjelmissa verovähennyksiin ei otettu tarkkaa kantaa. Soittokierros kuitenkin osoittaa, että linjaukset ovat puolueiden sisällä selvät.
Kokoomuksessa yliopistojen uskotaan saavan merkittävää hyötyä yksityisestä tuesta.
”Yksityishenkilöiden verovähennysoikeudesta tulisi ainakin keskustella ja kattorajat yritysten lahjoituksista poistaa. Nykyään huippututkimus tarvitsee myös yksityistä rahaa”, sanoo puolueen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Paula Risikko .
Keskustalla ei ole valmista kantaa yksityishenkilöiden verovähennysoikeuksiin. Puolue tukee kuitenkin yritysten nykyisen verovapauskaton nostoa.
”On tärkeää mahdollistaa nykyistä paremmin myös yritysten suora tuki”, puolueen varapuheenjohtaja Mari Kiviniemi muotoilee.
Vihreiden tuoreen kansanedustajan Ville Niinistön mukaan yliopistojen perusrahoituksen tulee jatkossakin tulla valtiolta.
”Haluamme kuitenkin kannustaa sekä yksityishenkilöiltä että yrityksiltä lähtevää tukemista”, hän sanoo.
Myös Rkp on valmis keskustelemaan lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentamisesta. Oppositioon jäävissä vasemmistopuolueissa verovähennysoikeuksia puolestaan karsastetaan, sillä niiden pelätään vaivihkaa leviävän yhä uusille alueille. ”Vähennysten kanssa pitää olla varovainen, ettei murenneta luotua veropohjaa. Valtion rahoituksen tulee tulevaisuudessakin olla ensisijainen yliopistojen tulonlähde”, kansanedustaja Jutta Urpiainen (sd.) sanoo.
Uuden hallituksen odotetaan nostavan tiedelahjoitusten verotuksen pöydälle. Lakimuutosta on kaivattu, sillä esimerkiksi suunnitteilla olevan Taideteollisen korkeakoulun (TaiK), Helsingin kauppakorkeakoulun (HSE) ja Teknillisen korkeakoulun (TKK) muodostaman innovaatioyliopiston on suunniteltu saavan merkittävän osan rahoituksestaan yksityisistä lahjoituksista.
Aikaisemmin lainsäädännön muuttaminen on kaatunut lähinnä valtionvarainministeriön vastustukseen. Verovähennysoikeuden puuttumista yksityishenkilöiltä on perusteltu hallinnon tehokkuusnäkökohdilla: vähennyksiä karsimalla verotuksesta on tehty mahdollisimman kustannustehokasta ja yksinkertaista.
Yliopistojen johdossa lainmuutosta on kannatettu jo pitkään. Viimeksi tätä vaativat TKK:n, HSE:n ja TaiK:n rehtorit Helsingin Sanomissa julkaistussa kannanotossaan.
”Kyseessä olisi erittäin tärkeä päänavaus kohti kansainvälistä mallia, jossa osa rahoituksesta tulee valtiolta ja osa yrityksiltä. Se tukisi yritysten pitkäjänteistä sitouttamista yliopistoihin”, sanoo Taideteollisen korkeakoulun rehtori Yrjö Sotamaa.
Täysin varauksetonta yliopistoväen tuki ei kuitenkaan ole. Taustalla on huoli tutkimuksen autonomiasta yksityisen rahan paineissa.
Helsingin yliopiston rehtorin Ilkka Niiniluoto mukaan riskit ovat kuitenkin pienet. ”Suomessa yksityiselle rahoitukselle on tilaa. Olemme hyvin kaukana tilanteesta, jossa yliopiston ulkopuolinen taho määräisi toimintaamme. Esimerkiksi lahjoitusprofessuurit toteutetaan loppukädessä tiedeyhteisön ehdoilla.”
Mitä lahjoitus rahalla saisi?
Suuri kysymysmerkki lainmuutoksessa on sen vaikutus lahjoitusten todelliseen määrään. Käytännössä kukaan ei osaa ennustaa tarkkaan, kuinka paljon lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentaminen todellisuudessa houkuttelisi yksityisiä lahjoittajia höllentämään kukkaron nyörejä.
Viitteitä voi saada menneestä: Tieteelle annettavien lahjoitusten verovähennysoikeus poistettiin vuonna 1968. Asiaa selvittänyt lahjoitusten Verovapaustoimikunta raportoi lahjoitusalttiuden vähentyneen silloin ratkaisevasti.
Esimerkiksi Isossa-Britanniassa, jossa yritysten lahjoitusten enimmäismäärää ei ole saajakohtaisesti rajoitettu, suurimmat yritykset lahjoittavat yleishyödyllisiin tarkoituksiin vuosittain noin 0,5- 0,6 prosenttia voitoistaan. Yhteensä brittiyritykset lahjoittavat vuosittain 600-700 miljoonaa yleishyödyllisiin tarkoituksiin, osan tästä tieteelle.
Helsingin yliopiston rahastot saavat tällä hetkellä noin kaksi ja puoli miljoonaa euroa lahjoituksia vuodessa. Jos suomalaisyritysten lahjoitukset kasvaisivat verohelpotuksen ansiosta edes hiukan lähemmäksi brittiläistä tasoa, mahdollistaisi summa vuosittain esimerkiksi usean lahjoitusprofessuurin perustamisen.
Verotusta tutkinut elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen projektijohtaja Timo Nikinmaa korostaa kuitenkin, etteivät maiden tilanteet ole täysin vertailukelpoisia.
”Suomessa on vahva vapaaehtoistyön perinne, joten lahjoittamisen kulttuurin kehittymisellekin on hyvät edellytykset. Tietenkin se voi viedä oman aikansa”, hän sanoo.
Jani Parkk ari
Kuvitus Mallu Laitala
