13. huhtikuuta 2007
Teksti:

Keskusta: Yliopistonkatu autottomaksi!

Keskustakampus on pyöräilijälle paha paikka. Rautatieasemalta tullessaan pyöräilijä joutuu Mikonkadulla jalankulkijoiden ja Yliopistonkadulla autojen joukkoon. Syynä ovat tietyöt. Kaisaniemestä päin tuleva taas joutuu jyristämään Unioninkadulla taksien rinnalla. Talvisin mukulakivet ovat petollisen liukkaita.
    Moni Ylioppilaslehden kyselyyn vastannut toivoi, että Yliopistonkadusta tulisi autoton.
    ”Pyrkimyksemme on saada läpiajoliikenne kadulla loppumaan”, kertoo liikennesuunnittelija Seppo Jaakonaho kaupunkisuunnitteluvirastosta.
    Kadun kunnostus päättyy aikaisintaan ensi vuonna, mutta vielä ei ole päätetty, tuleeko kadusta kävelykatu vai ei. Toisaalta, autottomuudella ei ole paljon väliä, sillä huoltoliikenteen takia ajoa kadulle ei voi kokonaan estää.
    Unioninkadulle moni toivoisi asfalttipäällystettä. Erään kyselyyn vastanneen pyöräilijän ajokista oli irronnut mutteri jokapäiväisen tärinän takia. Ratkaisu lohkaista pyörätiet erilleen ajoväylästä taas sai vastaajilta kiitosta. Samanlaisia pyöräteitä toivottiin muuallekin Helsinkiin.
    Jaakonaho torppaa ensimmäisen toiveen heti: Unioninkadun päällystettä tuskin uusitaan vuosiin. Sen sijaan toinen toivomus tulee toteutumaan, joskin rampana muunnelmana. Runeberginkadulle Kamppiin rakennetaan pyörätie, joka kulkee ajoväylän ja autojen parkkeerauskaistan välissä. Autot joutuvat parkkeeraamaan pyöräkaistan yli.
    ”Sanotaanko, että meillä liikennesuunnitteluvirastossa on ollut epäilyjä, toimiiko tämä”, Jaakonaho sanoo.

Kumpula: Kampukselle johtavaa mäkeä parannetaan

Luonnontieteellisen tiedekunnan pyöräilevillä opiskelijoilla vaikuttaa kyselyn perusteella olevan vain yksi huoli. Kampus sijaitsee mäellä, ja sinne johtavat reitit ovat paitsi jyrkkiä, myös huonokuntoisia. Erityisen hankalaksi koetaan Kustaa Vaasan kadulta kampukselle nouseva jyrkkä, hiekkapohjainen polku.
    Kumpulan kampuksen tilapäällikkö, arkkitehti Pirjo Ranta tuntee ongelman. Mäki on niin jyrkkä, että siihen on ollut pakko laittaa ”Ei talvikunnossapitoa” -kyltti.
    ”Talvisin polkua on mahdoton pitää turvallisessa kunnossa.”
    Ensi kesänä mäkeä parannetaan. Polun pintaa nostetaan niin, ettei se kerää vettä ja jäädy. Lisäksi mäen jyrkkään alapäähän rakennetaan maastoportaat ja asennetaan kaide. Portaiden viereen jätetään kulkuväylä pyöräilijöille.
    Polku on kuitenkin vain väliaikainen. Tontti, jonka läpi se kulkee, on kaavoitettu parin kolmen vuoden päästä aloitettavalle uudisrakennukselle. Samalla Kustaa Vaasan tien yli suunnitellaan rakennettavan kävelysilta.

Meilahti: Lisää pyöräpaikkoja Terkolle!

Terveystieteiden keskuskirjastossa Terkossa poiketessa huomion kiinnittävät kymmenet seinänvierelle parkkeeratut pyörät. Viralliset telineet ovat Terkon takana, mutta ne ovat kaikki käytössä.
    Eikö kampuksella ole tarpeeksi pyörätelineitä?
    ”Pyöräpaikkojen tarve mietitään aina hankekohtaisesti, ei kampus kerrallaan”, kertoo yliopiston ympäristövastaava Virpi Pyy .
    Usein suunnittelua hankaloittaa myös se, että pyöräilijät haluavat päästä suoraan oven eteen. Siinä taas ei aina ole tilaa telineille.
    ”On turha toivoa, että ihmiset veisivät pyöränsä johonkin takapihalle, vaikka siellä olisi telineitä”, Pyy sanoo.
    Ylioppilaslehden kyselyssä lääketieteen opiskelijat toivoivat myös pyöräkaistaa Tukholmankadulle. Tällä hetkellä kampukselle asti ei pääse Mannerheimintieltä pyörätietä pitkin. Vaatimus on hankala toteuttaa, arvioi Meilahden kampuksen tilapäällikkö, arkkitehti Outi Saario .
    ”Katu on vilkkaasti liikennöity ja jalkakäytävät hyvin kapeat.”
    Sen sijaan Meilahden pyöräilijöitä auttaa Stenbäckinkadulle tehtävä pyöräkaista. Kaistan on tarkoitus valmistua ensi vuonna. Sitä pitkin Manskulta pääsisi lähes kampukselle asti.

Viikki: Kauppakeskus lisää automääriä

Kaikkien kampusten opiskelijoista viikkiläiset pyöräilijät vaikuttavat tyytyväisimmiltä. Ylioppilaslehden kyselyyn vastanneista Viikin tiedekuntien opiskelijoista 30 prosenttia piti kampuksensa pyöräilymahdollisuuksia erinomaisina, 53 prosenttia melko hyvinä.
    Viikkiläisillä onkin syytä tyytyväisyyteen. Pyöräteitä ja -kaistoja pitkin pääsee suoraan useimpien yliopiston rakennusten pihaan. Tällä hetkellä pyöräilyä tosin häiritsee Viikin kauppakeskuksen rakennustyömaa. Kauppakeskuksen on määrä valmistua ensi jouluksi.
    Viikin alueen asemakaava-arkkitehti Ritva Luoto arvioi, että keskuksen valmistuminen tulee hieman kasvattamaan automääriä Viikin- ja Pihlajamäenteillä.
    ”Kasvu on sen verran pientä, että se tuskin vaikuttaa pyöräilemiseen.”
    Tällä hetkellä Viikintietä ajaa 11 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, Pihlajamäentietä 12 000.
    Osa Viikin pyöräilijöistä pitää myös alueen kiertoliittymiä vaarallisina. Autoilijoiden aikeita on vaikea ennustaa, sillä kaikki eivät vieläkään osaa käyttää vilkkua poistuessaan liittymästä.
    Luoto ymmärtää pyöräilijöiden huolen. Kiertoliittymät ovat turvallisia pyöräilijöille ja jalankulkijoille vain, jos autoilijat muistavat liikennesäännöt.
    ”Liittymien idea on, että autoilija joutuu vähentämään nopeutta niihin saapuessaan.”

Yli puolet keskustakampuksen opiskelijoista tyytymättömiä pyöräilymahdollisuuksiin

Helsingin yliopiston ahkerimmat pyöräilijät löytyvät keskustakampukselta. Ylioppilaslehden maalis-huhtikuun vaihteessa toteuttaman kyselyn mukaan lähes joka kolmas keskustan tiedekuntien opiskelija pyöräilee yleensä yliopistolle.
    Kaikista kyselyyn vastanneista 480 opiskelijasta 15 prosenttia pyöräili yleensä opiskelupaikalleen.
    Yleisimmin opiskelijat käyttävät julkisia liikennevälineitä. Kyselyyn vastanneista 57 prosenttia ilmoitti taittavansa matkansa opiskelupaikalleen julkisilla.
    Vähiten pyöräilijöitä, 17 prosenttia, oli Viikin kampuksen opiskelijoiden joukossa. Tosin viikkiläisistä joka neljäs ilmoitti kulkevansa yliopistolle jalan.
Viikkiläiset ovat Helsingin yliopiston opiskelijoista myös tyytyväisimpiä kampuksensa pyöräilymahdollisuuksiin. 83 prosenttia Viikin opiskelijoista piti kampuksensa pyöräilymahdollisuuksia joko melko hyvinä tai erinomaisina.
Tyytymättömimmät pyöräilijät löytyvät odotetusti keskustakampukselta. Keskustan tiedekuntien vastaajista 10 prosenttia piti kampuksen pyöräilymahdollisuuksia erittäin huonoina, 44 prosenttia melko huonoina.
    Pyörätelineiden vähyyttä valittelivat keskustan ja Kumpulan kampusten opiskelijat. Viikkiläisistä yli puolet piti kampuksen pyörätelineiden määrää riittävänä, Meilahden ja Ruskeasuon opiskelijoista kaksi kolmannesta.
    Tässä suhteessa tyytymättömimpiä ovat matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijat. Heistä jopa 68 prosenttia oli sitä mieltä, että kampuksella on liian vähän pyöräpaikkoja.

Teksti ja kuvat Ville Seuri
Kartat Stina Salin