Ylioppilaslehden 06/07 Hurmaavat-palstalla vaikututtiin Leppäsuon hiljaisesta menosta. Dommalaisena heräsi halu tuoda esiin oma näkökulmani. Olen asunut Dommalla lähes kaksi vuotta. Tästä ajasta vain ensimmäisen kuun aikana ei lähimaastossa ollut rakennustyömaata, muuten on koko täällä asumiseni ajan käynnissä ollut joko purku- tai rakennustyö. Rälläkät ovat laulaneet ja kaivinkoneet kauhoneet. Viime aikoina on räjähdellyt paljon, vaihtelua sekin. Tätä (ja gradua) kirjoittaessani pauhii ikkunani alla kolme kaivinkonetta sekä paalutuskone. Kyllä Leppäsuolla tapahtuu, ja sen myös kuulee, vaikkei nettikamerasta näkyisikään!
Työn touhusta nauttimisen lisäksi me rakennustyömaalla asuvat saamme maustetta arkeemme jalkakäytäville villiintyneen parkkeerauksen ja väliaikaisten (lue: autoilijoille näkymättömien) suojateiden muodossa. Pysyy humanistikin valppaana! Rekkaralli on sen verran kiivasta, että luulen Domuksen remonttibudjetin paisumisen olevan ihan oikeutettua.
En toki halua valittaa. Olenhan yksi onnekkaista, jotka saavat asua mukavassa opiskelijaasunnossa, jonka vuokran maksamiseen tosin eivät opintotuki ja asumislisä yhdessäkään riitä. Muttei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin: voi olla, että jotakuta kohta onni potkaisee Dommalta vapautuvan yksiön muodossa!
Henrik Hakala
fil. yo. ja dommalainen
