13. huhtikuuta 2007
Teksti:

Viron diplomaattiakatemiassa Tallinnassa on kahtena viime lukuvuonna opiskellut virolaisnuorten lisäksi kymmenkunta stipendiaattia entisistä neuvostotasavalloista Ukrainasta, Georgiasta ja Moldovasta. Lukujärjestykseen on kirjattu kansainvälisiä suhteita, Euroopan unionia ja diplomatiaa käsitteleviä luentoja ja vierailuja.
    Koulu on yksityinen, mutta sen toiminta on linjassa Viron ulkopolitiikan kanssa. Maa tukee aktiivisesti entisiä neuvostotasavaltoja, joille se haluaa olla demokratian ja markkinatalouden uudistajan malliesimerkki. Muistuttaahan maiden tilanne Viroa sen uuden itsenäisyyden alkuvuosista.
    Viro muun muassa kouluttaa georgialaisia poliiseja ja maan entinen pääministeri, kansanedustaja Mart Laar on Georgian presidentin Mihail SaakaÅ¡vilin taloudellinen neuvonantaja. Georgia on Viron mallin mukaan siirtynyt tasaveroon: palkkatuloista menee valtiolle tosin vain 12 prosenttia.
    Myös Suomi ja Ruotsi rahoittavat diplomaattikoulutusta. Suomi tukee kehitysyhteistyövaroistaan kolmen moldovalaisen ulkoministeriön työntekijän opintoja Virossa, Ruotsi puolestaan auttaa ukrainalaisia. 19 diplomaattiakatemian opiskelijaa kävi maaliskuun lopussa Suomessa ulkoministeriön vieraana. Kolme heistä kertoi, miksi kansainväliset suhteet kiinnostavat.

Olga Gherasim, 23
Moldova

”Minulla on tutkinto kansainvälisestä oikeudesta Moldovan valtionyliopistosta, ja työskentelen attaseana Moldovan ulkoministeriön Euroopan yhdentymisen osastolla. Olen jo diplomaatti, sillä Moldovassa kaikki ulkoministeriön työntekijät saavat diplomaattipassin.
    Valitettavasti monet moldovalaisnuoret muuttavat valmistumisensa jälkeen töihin ulkomaille, koska he eivät löydä vakaata ja hyväpalkkaista työtä Moldovasta. On myös huolestuttavaa, että sadattuhannet moldovalaiset ovat hakeneet Romanian kansalaisuutta maan EU-jäsenyyden takia. Minä haluan kuitenkin työskennellä oman maani hyväksi.
    Haluaisin nähdä Moldovan tulevaisuudessa EU:n jäsenenä. Työskentelemme kovasti korruptiota, järjestäytynyttä rikollisuutta ja laitonta siirtolaisuutta vastaan. Tietenkin meillä on myös (separatistisen alueen) Transnistrian ongelma. Viimeisessä kansanäänestyksessä he äänestivät Venäjään liittymisen puolesta. Se ei ole kovin positiivinen asia.”

Aleksandre Jishkariani, 23
Georgia

”Olen työskennellyt Georgian parlamentissa ja ulkoministeriössä ja opiskellut kandin tutkinnon kansainvälisistä suhteista. Georgialaiset nuoret ovat kiinnostuneita politiikasta ja hallinnosta, mutta päätyvät usein töihin yksityissektorille parempien työmahdollisuuksien ja suuremman palkan vuoksi.
    Maailmanpankin mukaan Georgia on viime vuosina kuulunut nopeimmin uudistuksia tehneiden maiden joukkoon. Monia lupia ja lisenssejä on poistettu yrittämisen tieltä, ja koko verotus on uudistettu. Liberalisointi on mielestäni erittäin hyvä asia.
    Voisiko Georgiasta tulla EU:n jäsen? Monet sanovat, että sen tiellä on identiteettiongelma. Se ei pidä paikkaansa: Georgian eurooppalaisuutta ei voi kyseenalaistaa. Se on perinteissämme ja arvoissamme. Tutkimuksen mukaan lähes 80 prosenttia georgialaisista tukee Nato-jäsenyyttä. Kyse ei ole vain sotilasliitosta, vaan meidän paikastamme maailmassa.”

Nataliya Kyselova, 25
Ukraina

”Olen opiskellut kiinan kieltä, matkailu- ja ravintola- alaa sekä taloustieteitä. Sitten huomasin, että olen kiinnostuneempi kansainvälisistä kuin paikallisista asioista. Nyt opiskelen sekä Ukrainan että Viron diplomaattikouluissa.
    Tein maisterin tutkinnon lopputyön maani Nato-integraatiosta, koska toivon tulevaisuudessa työskenteleväni jossakin kansainvälisessä organisaatiossa, vaikka juuri Natossa. Natoon liittyminen riippuu tietenkin poliitikoistamme, mutta uskon sen olevan mahdollista kunhan otamme oikeat askeleet.
    Ukrainassa suurin osa virkamiehistä ja poliitikoista on miehiä. On aika muuttaa tätä mentaliteettia, onhan Suomessakin paljon naisia valtiolla töissä. Toivon, että kun minä ja muut kurssini naiset valmistumme, työskentelemme huipulla.”

Milka Sauvala