Melua eläinkokeista

T:Teksti:

Helsingin yliopisto keskittää koe-eläintoimintaansa Viikin kampuksella entistä suurempaan yksikköön. Jyrsijätalon nimellä kulkeva rakennushanke on saanut eläinaktivistit takajaloilleen.
    Käytännössä jyrsijöillä tehtävät kokeet kootaan Viikissä yhden katon alle peruskorjaamalla kampuksella tyhjilleen jäänyt laitosrakennus.
    Yliopiston asiasta laatimaan suunnitelmaan on kirjattu, että jyrsijätalossa voidaan pitää 10 000 hiirtä vuoteen 2011 mennessä. Tämä on yli puolet enemmän kuin Viikin entisissä koe-eläintiloissa oli vuonna 2005.
    Eläinoikeusjärjestö Animalia arveleekin uuden talon kasvattavan koe-eläinten määrää kansainvälisten sopimusten vastaisesti. Suomi on sitoutunut vähentämään koe-eläinten määrää niin EU:n kuin Euroopan neuvoston kautta. Animalian aiheesta laatiman adressin oli lehden painoon mennessä allekirjoittanut 2 650 ihmistä.
    Viikin koe-eläinkeskuksen johtaja Tarja Kohila ei usko, että koe-eläinten määrä nousee rakennushankkeen ansiosta merkittävästi.
    ”Nousu ei ole tilakysymys vaan yksinomaan tutkimuksen rahoituskysymys”, hän sanoo.
    ”Eläinluku on tässä sellainen tulevaisuuden visio, tai voisiko sanoa toiveajattelua, sehän ei välttämättä toteudu.”
    Kohila painottaa myös, ettei jyrsijöiden määrä kerro eläinkoetoiminnasta tarkasti. Kaikkia jyrsijöitä ei käytetä perinteisiin kokeisiin, vaan suurin osa niistä on kudosten ja elinten luovuttajia.
    Hän nostaa esiin myös uusien tilojen edut.
    ”Suurin uuden rakennuksen aiheuttama muutos on, että jatkossa meillä on enemmän tilaa eläintä kohden. Eläinten hyvinvointi ja ympäristön virikkeellistäminen voidaan toteuttaa paremmin. Lisäksi kokeita voidaan valvoa tehokkaammin.”
    Kohilan mukaan toimintaa valvoo jatkossa kokopäiväisesti eläinten hyvinvoinnista vastaava lääkäri. Aiemmin lääkärin työ on jaettu kampuksen eri eläinkoeyksikköihin.

Animalian toiminnanjohtaja Kati Pulli kritisoi ennen muuta yliopiston valintaa tukea koe-eläintoimintaa vaihtoehtoisten menetelmien kehittämisen kustannuksella.
    Uuden talon varustamiseen on varattu aluksi noin 2 miljoonaa euroa. Vuosittaisten tilakustannusten arvioidaan kasvavan nykyisestä ainakin 265 000 euroa.
    ”Tässä laitetaan rahaa siihen, että koeeläinten määrää voidaan kasvattaa ja samalla henkilökunnan määrää vähentää tekniikan ansiosta huomattavasti. Lisäksi suunnitelmassa ei sanallakaan mainita koe-eläinten korvaamisesta vaihtoehtoisia tutkimusmenetelmiä käyttämällä, vaikka sitä edellyttää lakikin”, hän sanoo.
    Koe-eläinkeskuksen Kohila painottaa kuitenkin, että päätöksen siitä, tuetaanko vaihtoehtoisten menetelmien käyttöä vai eläinkokeita, tekevät rahoittajat kuten Suomen Akatemia ja Tekes. Helsingin yliopistolla on tutkimuksen rahoituksessa vain pieni rooli.
    Animalian Pullin mukaan yliopiston olisi tästä huolimatta pitänyt jo hankkeen suunnitteluvaiheessa laatia kattava suunnitelma siitä, kuinka vaihtoehtoisten menetelmien kehitystä voidaan edistää. Lisäksi hän toivoo, että yliopisto painottaisi tutkijoiden koulutusta vaihtoehtoisien menetelmien osaajiksi.

Jyrsijätalon rakennushanke alkaa vuonna 2008 ja valmistuu vuoden 2009 aikana. Uudet tilat ovat noin 2 000 neliömetrin kokoiset, yli kaksinkertaiset Viikin kampuksen entisiin koe-eläintiloihin verrattuna.
    Rakennushanke liittyy konsistorin syksyllä tekemään päätökseen koe-eläintoiminnan keskittämisestä yhden erillislaitoksen alaisuuteen.
    Keskittämishankkeen taustat ovat taloudelliset: eläinkokeet vaativat kalliita laitteita ja erikoistunutta henkilökuntaa. Yhden katon alla toimimalla voidaan säästää. Yhtenäisen koe-eläinkeskuksen katsotaan myös voivan vastata nopeasti muuttuvan lainsäädännön haasteisiin ja vaatimuksiin koe-eläintoiminnan läpinäkyvyydestä.

Elina Kervinen
Kuva: Djurens rätt