02. maaliskuuta 2007
Teksti:

Euroauto2000 muistuttaa avaruusalusta. Kaikkialla on johtoja ja vempaimia.
    Taiteilija Kalevi Kääriö istuu penkille, joka on yksi harvoja jäänteitä hänen kotinsa ja ateljeensa alkuperäisestä sisustuksesta. ”Täällä koen olevani vapaa”, eläkkeellä oleva Kääriö perustelee asumisratkaisuaan.
    ”Kun ei omista mitään, on oikeus nauttia kaikesta. Valitsen aina parhaimmat ja kauneimmat paikat.”
    Kääriö on asunut maantielaivassaan vuodesta 1996. Kymmenessä vuodessa hän on varustanut kortteerinsa keskuslämmityksellä, internetillä sekä kuvan- ja äänenkäsittelylaitteilla. Sähköä tuottavat bensiini- ja diesel-aggregaatit sekä aurinkopaneelit – kun sää suosii.

Kääriö kiersi nuorena maailmaa merimiehenä, kunnes kotiutui Suomeen lasten koulunkäynnin takia. Pitkän linjan taiteilijalla on ollut näyttelyitä Suomessa ja ulkomailla.
    1960-luvulla Kääriö teki poptaidetta. Myöhemmin luomisvimma on purkautunut teräksen, akryylin, puun, keramiikan ja maalausten kautta. Viimeisimpänä projektina ovat lasikuidusta valmistetut vaivaisukot. Seuraavaksi on tarkoitus tehdä sarja kalliomaalauksista.
    ”Olen syntynyt taiteilijaksi, muuhun en pysty.”
    Euroauto2000 on paitsi bussi myös yhdistys.
    ”Tavoitteena on kerätä nuoria eri alojen osaajia ja verkottaa alakulttuureja”, Kääriö kuvailee.
    Ensi syksyllä Kääriön on tarkoitus kääntää kirjavaksi maalatun ajoneuvon nokka kohti Afrikkaa.
    Bussiin mahtuu hänen lisäkseen neljä matkalaista, ja osa vuodepaikoista on vielä täyttämättä.
    Kaikkiaan kolme vuotta kestävä reissu maksaa 350 euroa kuukaudessa, mihin kuuluu majoitus, bensa- ja ruokakulut.
    ”Mukaan otetaan kuukaudenkin pituisiksi jaksoiksi. Matkaan pääsee, kun on yhdistyksen jäsen ja osaa tehdä jotakin.”

Matkalla Kääriö haluaa ”luoda infrastruktuuria Suomen kulttuurivientiin”.
    ”Suomi on sähköisessä osaamisessa ykkönen, mutta kädentaitojen arvostus on hiipunut.”
    Kadonnutta arvostusta on tarkoitus etsiä Afrikasta, jossa vanhasta autonromusta kootaan innovatiivisesti esimerkiksi koruja ja kirjapainovälineitä.
    Matkalle otetaan mukaan taideteos nimeltä Carpe Diem! Päivisin tornimainen rakennelma on hiljentymisen paikka, jonne yksi ihminen voi kerrallaan astua sisään. Illalla teos muuttuu mainospilariksi, jolle heijastetaan videotykeillä kuvaa. Carpe Diem! -teoksen on tarkoitus toimia kulttuurien kohtaamisen välineenä.
    ”Maailman suurin ongelma on, miten saada eri tavalla ajattelevat ihmiset lähestymään toisiaan kiihkottomasti.”

Soili Semkina