02. helmikuuta 2007
Teksti:

Chile on yksi vauraimmista ja vähiten korruptoituneista Latinalaisen Amerikan maista. Vaikka maan demokratiakehitys on ollut suotuisaa vuonna 1990 päättyneen Augusto Pinochetin diktatuurin jälkeen, elintasoerot ovat edelleen rajut.
    Viime maaliskuussa Chilen presidentiksi valittiin entinen puolustusministeri Michelle Bachelet. Hän kuuluu samaan sosialistiseen koalitioon, joka on hallinnut Chileä yhtäjaksoisesti aina Pinochetin luovuttua vallasta.
    Bacheletilla riittää kokemuksia Pinochetin hirmuhallinnosta. Hänen isänsä kuoli sotilasjuntan uhrina ja Bachelet joutui itsekin kidutuksen uhriksi. 1970-luvulla hän vietti vuosia Australiassa ja Itä-Saksassa poliittisena pakolaisena.
    Lääkäriksi lukenut Bachelet on sanonut olevansa agnostikko, eikä hän ole mennyt naimisiin uuden kumppaninsa kanssa. Katolisessa Chilessä presidentin maailmankuva on suorastaan radikaali. Miten chileläiset ovat ottaneet naispresidenttinsä vastaan?

Avoin sovinismi ei ole enää muotia chileläisessä kulttuurissa, mutta naispresidentin auktoriteettia johtajana kyseenalaistetaan yhä mediassa.
    Kaikkia naisen johtajankyvyt eivät epäilytä.
    ”Naiset ovat aina varmistaneet, että yhteiskunta ja perhe pysyvät raiteillaan. Machokulttuurissahan naisten tehtävänä on hoitaa perhe ja työt, jos mies on saamaton tai juoppo. Siksi nainen presidenttinä ei ole ristiriidassa perinteisten arvojen kanssa”, kertoo eläkkeellä oleva Carlos Rudolphy eteläisen Chilen Villaricassa.
    ”Toisaalta naispresidentti ei välttämättä tarkoita, että asiat muuttuvat.”
    Carlosin vaimosta Patriciasta Bachelet on politisoinut sukupuolensa, vaikka ei halua myöntää sitä.
    ”On ristiriitaista, että presidentti sanoo, että sukupuolella ja taustalla ei ole merkitystä, vaikka hän itse hyödyntää naiseuttaan. Hän on mielestäni imagopoliitikko, jonka todellinen kompetenssi ei ole riittävä.”
    Santiagolaisessa sushibaarissa istuva opiskelija Claudia pitää Bacheletin presidenttiyttä uuden aikakauden alkuna.
    ”Hän ymmärtää tavallisten chileläisten arkea ja ongelmia. Minun perheessäni on kadonneita, joita ei koskaan löydetty. Koska Bachelet oli itsekin poliittinen pakolainen ja kidutuksen uhri, uskon hänen ymmärtävän tuskaa, jonka monet täällä ovat kokeneet.”

Chilessä taloudellinen epätasa-arvo koetaan suurempana epäkohtana kuin sukupuolten välinen epätasa-arvo. Räikeänä esimerkkinä tästä on, että vielä hiljattain raiskaaja välttyi tuomiolta, jos hän suostui menemään naimisiin uhrinsa kanssa.
    Yksi Bacheletin kauden muutoksista on naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan kampanjoinnin tehostuminen.
    Suomen Chilen suurlähettiläs Iivo Salmi antaa Bacheletille tunnustusta uudenlaiseen poliittiseen keskustelukulttuuriin pyrkimisestä.
    ”Bachelet ajaa uudenlaista keskustelevaa poliittista kulttuuria konservatiivisessa maassa, jossa avioero tuli lailliseksi vasta kaksi vuotta sitten ja abortti on tabu”, Salmi sanoo.
    ”Presidenttiin kohdistuu odotuksia erityisesti sosiaalisten uudistusten suhteen. Hallitukseen Bachelet on nimittänyt puolet naisia ja puolet miehiä.”
    Bacheletin hallinnon alkutaivalta ovat koetelleet Pinochetin kuoleman jälkipuinnin lisäksi myös opiskelijoiden tasa- arvoisemman koulutuksen puolesta järjestämät mielenosoitukset. Myrskyistä huolimatta presidentin kannatus on kasvanut.

Arkkitehtinä työskentelevä Maria José Alvarez on varovainen arvioidessaan Bacheletin aikakaudella nähtyjä uudistuksia.
    ”Kun Bachelet valittiin presidentiksi, ihmisistä tuntui, että asiat voivat todella muuttua. En tiedä, onko niin kuitenkaan käynyt. Talous ei ole kasvanut yhtä nopeasti kuin aiemmin, ja luokkaerot ovat valtavat”, hän sanoo.
    ”Monet pintaan nousseet ongelmat ovat tosin perintöä aikaisemmilta hallituksilta.” Naispresidentin maailmalla tuoma imagohyöty lämmittää niitäkin, joille Bacheletin politiikka ei kelpaa.
    ”Chilelle, niin kuin muillekin Latinalaisen Amerikan maille, on tärkeää, miltä näytämme Yhdysvaltojen ja Euroopan silmissä. Chileä pidetään edelleen machokulttuurina, mutta sukupuolensa ja taustansa takia Bachelet edustaa edistyksellisyyttä ja avoimuutta. Tämä on hyvä asia”, sanoo keskusta- oikeistoa äänestävä 29-vuotias opettaja Gonzalo Brito.

Anna Maijala