19. tammikuuta 2007
Teksti:

Kesällä 2001 neljä naista istui Nissan Micrassa seinäjokelaisen hotellin pihalla. Oli yö, ja taustalta kuului Provinssirockin häly. Autossa kuitenkin pauhasi biisi toisensa jälkeen äänekäs garagerock – The Cramps, The Sonics ja muita vanhoja yhtyeitä.
    Biisit kuulostivat sekä energisiltä ja helpoilta soittaa, joten kävi niin kuin festareilla helposti käy: ystävykset päättivät perustaa bändin. Se, ettei yksikään naisista osannut juuri soittaa, ei vaivannut. Sen ehtisi oppia.
    Tässä kuussa The Micragirls -nimen saanut yhtye julkaisi ensimmäisen kokopitkän albuminsa Feeling Dizzy Honey?!

Ennen ensilevynsä julkaisua kuopiolainen Micragirls on ehtinyt haalia mainetta liveyhtyeenä. Pariminuuttisia garagerock-kaahauksia 1960-lukulaisissa koulutyttöasuissa soittava yhtye on kiehtonut paitsi rockdiggareita myös musiikkimediaa.
    ”Tyttöbändejä on sen verran vähän, että media kiinnostuu niistä helposti”, tunnustaa yhtyeen kosketinsoittaja Katariina Haapalainen kuopiolaisessa kahvilassa.
    Nelihenkinen yhtye on nyttemmin supistunut kolminaisiseksi. Rumpuja soittaa Katariinan sisko Kristiina ja kitaraa Mari Halonen.
    Micragirlsiä on verrattu paitsi japanilaiseen 5.6.7.8`s-yhtyeeseen myös pohjoissavolaisiin kollegoihinsa, Aavikkoon ja Cosmo Jones Beat Machineen. Jälkimmäisen vertauksen taustalta löytyy yhteistä historiaa.
    ”Aloitimme soittamisen Cosmojen ja Aavikon bändikämpällä lainakamoilla”, kertoo Haapalainen.
    ”Jos sitä mahdollisuutta ei olisi ollut, olisi bänditouhu loppunut alkuunsa.”

Aiemmilla julkaisuilla – kolmella seitsemän tuuman vinyylillä – Micragirls on pyrkinyt tavoittelemaan livesoiton energiaa. Ne on Haapalaisen mukaan nauhoitettu yhdeltä istumalta heti, kun uusia biisejä on ollut tarpeeksi.
    Feeling Dizzy Honey?! -levylle sen sijaan etsittiin erilaista, harkitumpaa soundia. Nauhoituksiin pyydettiin mukaan Cosmo Jones Beat Machine -yhtyeen Pekka Pirttikangas. Levyn julkaisi 22-pistepirkkojen ja saksalaisen Quintus Kannegiesserin levy-yhtiö Bone Voyage.
    ”Bone Voyage on meille tähän saumaan erinomainen yhtiö”, Haapalainen kehuu.
    ”Sillä on yhteyksiä niin Suomeen kuin Keski-Eurooppaankin, joten keikoille on helppo päästä.”
    Haapalaisen mukaan soittamisen nautinto perustuukin arkisiin asioihin. Bändin jäsenet ovat kaikki valmistuneet Kuopion muotoiluakatemiasta, eikä alalta ole Kuopiossa aina riittänyt vakituisia töitä.
    ”Bändin ansiosta meillä on kuitenkin koko ajan ollut jotain mielekästä tekemistä”, Haapalainen sanoo, itäsuomalaista itseironiaa äänessään.

Ville Seuri

The Micragirls ja The Others Club Libertéssä, Kolmas linja 34, 20.1. Liput 8e.