01. joulukuuta 2006
Teksti:

Miten niin huomaamattomalla asialla voi olla niin huomiota herättävä lempinimi?
    Miesten hihaton aluspaita on aikaa sitten saanut epäkiitollisen lempinimen vaimonhakkaajapaita. Verkkotietosanakirja Wikipedian englanninkielinen versiokin nimittää paitaa ensisijaisesti wifebeateriksi tank topin ja muscle shirtin seuratessa perässä.
    Luontaisten ominaisuuksiensa puolesta aluspaidan luulisi rökittävän neutraaliudessa pyjaman ja verkkarit. Mistä hihattoman paidan nimittely on lähtenyt?

Wikipedia listaa syypäitä. Viettelysten vaunun Stanley Kowalski (Marlon Brando), Kuin raivon härän Jake LaMotta (Robert DeNiro) ja Kerran sotureiden Jake Heke (Temuera Morrison) suosivat hihatonta paitaa – ja pahoinpitelevät julmasti naisia.
    Ok. Huono seura luonnollisesti vaikuttaa omaan imagoon, ja tämä pätee myös vaatteisiin.
    Kaikkia aluspaidan maine ei tunnu kuitenkaan haittaavan: se on tuttu näky esimerkiksi punk-, heavy- ja hip hop -muusikoiden päällä.

Mutta onko hihattoman aluspaidan anti-brändäys vain epäkiitollisten elokuvaesiintymisten perua?
    ”Paitoja alettiin käyttää 1920-luvulla Englannissa ja Yhdysvalloissa. En osaa sanoa milloin tämä uusi lempinimi alettiin liittää paitaan, mutta kun ne tulivat käyttöön, paidat miellettiin usein köyhien asusteeksi. Leimaava suhtautuminen periytyy siis tavallaan jo siltä ajalta”, kertoo vaatesuunnittelun ja pukutaiteen lehtori Tuomas Laitinen Taideteollisesta korkeakoulusta.
    Epäreilua. Ihan kuin perheväkivallan voisi yhdistää suoraan köyhyyteen.
    Kulttuurihistorian professori Hannu Salmi yhdistää aluspaidan kohtalon laajempaan pukeutumisen ja tyylin välityksellä käytävään kamppailuun.
    ”Muoti toimii erottautumisen logiikalla ja sitä määrittää kilpailu korkean ja matalan välillä. Kun ylemmän kansankerroksen tyyli on muidenkin saavutettavissa, siitä aletaan puhua alhaisena, jotta ero säilyy”, Salmi sanoo.
    ”Alusvaatteet ylipäätänsä yleistyivät 1800-luvun aikana ja ajalle tyypillisissä tapaoppaissa aluspaidan käyttö liitettiin herrasmiesmäiseen käytökseen. 1800-luvun loppupuolella työväenluokallakin alkoi jo olla varaa käyttää niitä.”
    Selvä juttu. Aluspaita joutui luokkasodan uhriksi.

Muotia ja pukeutumista tutkiva yliopistolehtori Ritva Koskennurmi-Sivonen pohtii aluspaidan ongelmien alkaneen silloin kun se on astunut esiin muun vaatekerroksen alta.
    ”Kun se alkaa esiintyä päällimmäisenä vaatteena, se imee itseensä julkisia merkityksiä. Sama on tapahtunut aina, esimerkiksi naisten korsetille.”
    Olisi siis kannattanut pysyä piilossa.
    Puhe vaimonhakkaajapaidasta ei toki vaikuta vain elottoman vaatekappaleen imagoon. Naisjärjestöt ovat kritisoineet nimitystä perheväkivallan vaikutuksia vähätteleväksi.

Matti Rämö