”Lisää Lappi-ravintoloita Helsinkiin!” heitti Ville Valo iloisessa hiprakassa itsenäisyyspäivänä Linnan juhlissa. Ville on tuskin ainoa, joka on jo kyllästynyt alati kasvavaan nuudeli-, kebab- ja pizzaravintolatarjontaan ja kaipaa rinnalle rehellistä Suomi-menyytä ja -menoa.
Luulisi tosiaan, että Suomen maakuntien herkkuja riittäisi myös pääkaupungin ravintoloiden listoille. Seuraavan tapasbaarin sijaan voisi perustaa karjalanpiirakka-kapakan, pitaleivät voisi korvata rieskoilla ja calzonet kalakukoilla. Suomi-fiilistä voisi tuoda myös yöelämään: salsailtamat korvattaisiin talvisota- reiveillä.
Uusia ideoita ja mielikuvitusta suomalaisessa hengessä kaivattaisiin myös Helsingin kaupungin jouluilmeeseen. Tänä lumettomana jouluna tunnelmaa luovat lähinnä tonttuilevat toimitusjohtajat työntekijöineen ja kinkkuruuhkat Stockalla.
Joulun jos jonkin tulisi olla suomalainen juhla. Silti jostakin syystä Brysselin Grand Place -aukiollakin tuntuu olevan joulukuussa enemmän suomalaisen joulun tunnelmaa kuin joulupukin kotimaan pääkaupungissa.
Brysselissä upean aukion keskellä kohoaa perinteisesti suomalainen joulukuusi, glögi lämmittää ja porontaljat ja Fazerin suklaarasiat tekevät kauppansa. Samaan aikaan pimeällä Esplanadilla myydään ties mitä krääsää, ja sekin riemu loppuu jo lähes viikon ennen joulua. Onneksi Espan markkinat ovat sentään saaneet uuden ilmeen: kammottavat oranssit kalakauppiaiden rättikatokset on vaihdettu puisiin mökkeröihin.
Mökkikylän lisäksi toinen Helsingin talviuutuus on Rautatientorille rakennettu luistinrata. Siitä tosin viehättävyys on kaukana, aukio on aivan liian iso, pimeä ja tuulinen houkutellakseen muita kuin raiskaajia. Rataa palvelevat toiminnot on sijoitettu komeisiin lasilankkukontteihin, paitsi ravintola, joka toimii halvannäköisessä festariteltassa. Sinänsä komeat kontit varmasti julkaistaan arkkitehtuurijulkaisuissa ympäri maailmaa, mutta suomalaisuus, saati joulutunnelma, torilta puuttuu täysin.
Paras paikka joulun aktiviteeteille olisi tietenkin joulukadun päätepiste – Senaatintori. Kuvitelkaa rusettiluistelua Aleksanteri II:n patsaan ympärillä, toria kehystävät rakennukset valaistuina tuhansin jouluvaloin ja pulkkamäki Tuomiokirkon portailla. Markkinakojuina olisivat lappalaiset kodat ja kohokohtana joulupukin pajan haarakonttori. Tämä nostaisi Helsingin vihdoin kaikkien niiden itseään kunnioittavien eurooppalaisten pääkaupunkien rinnalle, joissa joulua juhlitaan kaupungin komeimmalla paikalla.
Mutta niin, taidan unohtaa että Senaatintori on pyhitetty ainoastaan Ulriika Eleonooran lumikirkkoa varten. Olisihan se säädytöntä, jos siellä ilakoitaisiin Jeesuksen syntymän kunniaksi.
Olli Hanhirova
Kirjoittaja on helsinkiläinen kaupunkikiitäjä, galleristi ja arkkitehtiopiskelija.
