17. marraskuuta 2006
Teksti:

”Tykkään kuunnella Laila Kinnusta. Ei se minusta kovin noloa ole, mutta jos kertoisin siitä opiskelu- tai koripallokavereilleni, he pitäisivät minua outona.
    Olen kotoisin Mosambikista ja tulin Suomeen lokakuussa 2000 opiskeltuani ensin Portugalissa. Halusin heti tutustua suomalaiseen kulttuuriin. Kun tuntee kulttuurin, tuntee myös maan käytöstavat.

Tutustuakseni suomalaiseen kulttuuriin menin Töölön kirjaston musiikkiosaston suomalaisen musiikin hyllylle ja lainasin kaiken mitä käteen sattui: Tapani Kansaa, Reijo Taipaletta, Eppu Normaalia ja paljon muuta.
    Laila Kinnunen jäi mieleen musiikin rentouden ja rytmin takia. Se on hyvää musiikkia kuunneltavaksi aamulla, kun ei vielä halua aloittaa ajattelemista.
    Monet Laila Kinnusen kappaleista ovat covereita. Se kertoo mielestäni jotain Suomesta. Maan oma kulttuuri on kovin nuorta. Suomi on kuin poika, joka on juuri muuttanut omaan asuntoonsa. Se on asunut pitkään vanhempiensa kanssa, ensin Ruotsin, sitten Venäjän, ja itsenäistynyt vasta viime vuosisadalla. Ja nyt oma kulttuuri on alkanut kehittyä.

Vaikka Laila Kinnusen lauluissa onkin paljon lainaa, on niiden sävyssä jotain pohjoista. Jos sitä vertaa vaikka toiseen suomalaiseen suosikkiini Leevi & the Leavingsiin, ovat ne kumpikin jotenkin tyypillisesti suomalaisia. Toinen on plus, toinen miinus, mutta en osaa sanoa, kumpi on kumpi…”

Ville Seuri

Mogadishu Avenue MTV3:lla maanantaisin kello 20.