Sukupuolet tehdään toistamalla

T:Teksti:

Judith Butlerin vuonna 1990 ilmestynyt Gender Trouble on naistutkimuksen nykyklassikko. Sen vaikutus on ulottunut moniin muihin tieteenaloihin ja akateemisen keskustelun ulkopuolella menestysteoksella on ollut suuri merkitys tasa-arvon puolesta kamppailevien aktivistien keskuudessa. Erityisesti Gender Trouble antoi sysäyksen heteroseksuaalisuuden valta-asemaa kyseenalaistavalle queer-liikkeelle. Nyt Judith Butlerin teorioita päästään lukemaan myös suomeksi professori Tuija Pulkkisen ja yliopistonlehtori Leena-Maija Rossin kääntämässä kirjassa Hankala sukupuoli.

Gender Trouble -kirjan ilmestyessä akateeminen feministinen keskustelu oli juuttunut teoreettisen sukupuolierofeminismin ja käytännöllisen tasa-arvofeminismin väliseen kiistelyyn. Butler teki eron molempiin kuppikuntiin.
    Jako biologiseen ja sosiaaliseen sukupuoleen perustuu ajatukseen siitä, että kulttuurin määrittämien sukupuoliroolien taustalla on historiaton biologinen sukupuoli. Butler pyrkii koko erottelun tuolle puolen: hänelle luonnollista ydinsukupuolta ei ole olemassa.
    Hankalan sukupuolen keskeinen ajatus on, että sukupuoli ei ole olemista vaan tekemistä. Sukupuoli on suorittamisen ja toiston tulos, joka tuotetaan yhä uudelleen vakiintuneiden eleiden ja kielen kautta.
    Butler ottaa myös kriittisesti kantaa siihen, tarvitseeko poliittinen naisliike pohjakseen yhtenäisen naisten kategorian. Millainen kategorian edustaja ylipäätään olisi? Valkoinen, keskiluokkainen ja heteroseksuaalinen? Yhtenäisen subjektin sijaan Butler ehdottaa ohjenuoraksi erilaisia muuttuvia liittoumia ja ryhmiä.

Kuusitoista vuotta avainteoksensa julkaisemisen jälkeen Butler on yhä naistutkimuksen keskiössä.
    Hankala sukupuoli on perusteos esimerkiksi omaksi alakseen erottautuvalle queer-tutkimukselle. Näin on, koska Butler kyseenalaistaa biologisesta sukupuolesta johdetun käsityksen, jolla perustellaan vastakkaiseen sukupuoleen kohdistuvan halun luonnollisuutta.
    Butlerin heteroseksuaaliseksi matriisiksi nimetty tarkastelutapa on ollut yhtenä lähtökohtana kriittiselle sukupuolen ja seksuaalisuuden tutkimukselle. Suomessa sen kautta on tarkasteltu esimerkiksi mainonnan sukupuolikuvastoa ja lesboäitien arkipäivän tilanteita.

Vaikka Butlerin teorioita kiitellään, hänen haastava esitystyylinsä on herättänyt aiheellisesti myös arvostelua. Pitkät ja polveilevat virkkeet, johtopäätöksien antaminen alkuoletuksina ja sanojen liu`uttaminen merkityksestä toiseen vaativat lukijalta paljon.
    Käännös tuo klassikkoteoksen kiemurat lähemmäksi suomenkielistä lukijaa, mutta välillä alkuperäisteoksen hankaluudet paistavat läpi. Monella tapaa kääntyviä käsitteitä käytetään kirjassa usein rinnakkain. Näin on esimerkiksi sekä ruumiiksi ja kehoksi kääntyvän body-sanan kohdalla.
    Suurelta osin Hankalaa sukupuolta on ilo lukea suomeksi. Silti vastaan tulee virkkeitä, joiden kohdalla suomentajien olisi toivonut miettivän termien käyttöä vielä kerran.
    Kuinkahan monelle avautuu esimerkiksi lause: ”Onnistuessaan sukupuolen ontologioiden poliittinen genealogia dekonstruoi sukupuolen näennäisen substantiaalisuuden sitä muodostaviin tekoihin”?

Suvi Uotinen
Kuva Natur och Kultur

Tuija Pulkkinen ja Leena-Maija Rossi (suom.): Hankala sukupuoli. Feminismi ja identiteetin kumous. Gaudeamus 2006. 271 s.