03. marraskuuta 2006
Teksti:

Campiksi kärjistyvää pinnallisuutta manifestoivaan teinityttöön viittaava termi pissis on 2000-luvun keksintö. Onneksi ohjaaja Sofia Coppola on oivaltanut, että pissisten esiäitejä on ollut olemassa niin kauan kuin on ollut ihmisiä, joilla on varaa omistaa elämänsä kuluttamiselle.
    Coppolan Marie Antoinette sijoittuu todelliseen pissisten paratiisiin: 1700-luvun loppuun ja Ranskan vallankumousta edeltävään kuningas Ludvig XV:n hoviin. Juonittelun ja pakonomaisen pröystäilyn keskelle talutetaan 14-vuotias Marie Antoinette (Kirsten Dunst). Itävaltalaisylimystön vesa on pakkonaitettu vässykkäprinssille, josta on tuleva Ludvig XVI.
    Prinsessa turhautuu nopeasti Versailles`n etikettifasismiin. Ei auta kuin ottaa yltäkylläisyydestä parhaat puolet irti: keskittyä bilettämään, shoppaamaan ja flirttailemaan hovin ihkuimmille pojille. Sama se, vaikka rahvas porstuan puolella nurisee leivän puutetta.
    Rajaamalla Ranskan vallankumouksen elokuvan ulkopuolelle Coppola antaa huikentelevan hovielämän yhteiskunnalliselle merkitykselle oikean painoarvon. Aikuisten pissisten puuhaa.

Matti Rämö

Marie Antoinette saa ensi-iltansa 3.11.