Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) suunnitteleman Leppätalon ja siihen liittyvän Domus Academican remontin kulut ovat paisumassa roimasti ennakoitua suuremmiksi.
HYY:n edustajisto päätti hankkeiden toteutuksesta maaliskuussa osana laajempaa tilaohjelmaa. Tuolloin ohjelman arvioitiin kasvattavan HYY:n vuosibudjettia noin 380 000 eurolla. Tämän hetkisissä arvioissa summa on noussut 650 000 euroon.
Ylioppilaskunnan edustajisto hyväksyi tarkentuneen kustannusarvion 16. lokakuuta.
HYY ei aio käynnistää Leppäsuon hankkeiden suunnittelua kulunousun vuoksi uudelleen. Edustajiston enemmistö katsoi, että töiden eteenpäin vieminen on mielekästä, jotta tiloista saadaan toivotun kaltaiset.
Suunnitteluprosessin epäonnistumisen syitä ei myöskään aiota selvittää perusteellisesti. Edustajisto kaatoi HYY:n Vihreiden (HyVi) ponsiesityksen, jossa toivottiin HYY:n hallituksen nimeävän selvitysryhmän arvioimaan päätöksenteon vaiheita ja avoimuutta.
”Prosessin kulkua tutkimalla olisi voinut oppia niistä virheistä, joita nyt tehtiin. Nyt se oppi jää saamatta”, sanoo HyVi:n Antti Miettunen.
Ainejärjestöjen (HYAL) edustajistoryhmän puheenjohtajan Aura Kostiaisen mukaan esityksen mielekkyyttä oli vaikea punnita ennen äänestystä, sillä se esiteltiin edustajistolle viime tipassa.
”Toiseksi, omassa ryhmässämme emme ole kokeneet ongelmia tiedonkulussa, siksi tuntui vähän oudolta perustaa vielä yksi lisätyöryhmä ja lisätä byrokratiaa jo olemassa olevan rinnalle”, hän sanoo.
Esimerkiksi kaupungin suurissa julkisissa rakennushankkeissa sääntönä on, että suunnittelu käynnistetään uudestaan, mikäli kustannukset nousevat arvioidusta muutamaa prosenttia enemmän.
Helsingin kaupungin rakennusviraston julkisista rakennushankkeista vastaava toimistopäällikkö Ismo Vantola toteaa, että tätä suurempi kustannusnousu on hyvin harvinainen. Näin käy lähinnä silloin, kun alun perin ei olla varmoja siitä, mitä halutaan tehdä.
”Sanoisin, että tällaisessa tapauksessa suunnittelun ohjaus ei ole onnistunut.”
HYY:n hallituksessa hankkeen suunnittelun epäonnistuminen myönnetään. Suurin syy kulujen kasvuun olivat äänieristyksestä ja Domus Academican maanalaisten tilojen louhinnasta aiheutuvat ennakoimattomat kustannukset. Leppätaloon valmistuu muun muassa suuri biletilaan yhdistettävä monitoimitila ja bändien harjoitustiloja.
”Kulujen arvioinnissa ei täysin onnistuttu, olisi pitänyt. Organisaatiollamme ei ole kokemusta näin vahvasti äänieristettyjen tilojen rakentamisesta, emmekä osanneet ennakoida vaatimustasoa”, sanoo HYY:n hallituksessa istuva kiinteistöjohtokunnan puheenjohtaja Mikko Kotola.
Hän toteaa, ettei syytä suureen huoleen kuitenkaan ole. HYY:n strategiaan sisältyvässä keskipitkän aikavälin talouslaskelmassa on varauduttu Leppätalon kohdalla 700 000 euron kustannuksiin. Näissä rajoissa on edelleen pysytty.
Leppätalon lisäksi HYY sijoitti vastikään mittavan summan Jollaksessa sijaitsevaan Villa Kuunari -huvilaan. Sen kunnostamiseen kuluu ylioppilaskunnalta lähivuosina noin 65 000 euroa vuosittain.
HYY käyttää kiinteistöihin näin ollen tulevina vuosina ennätysmäärän rahaa. Korvaavista tuloista ei ole varmaa tietoa.
Suuret investoinnit rahoitetaan HYY:n niin sanotusta käyttörahastosta. Siihen tuloutetaan vuosittain osuus esimerkiksi kiinteistöbisnestä ja Unicafeta pyörittävän HYY-yhtymän voitoista ja varoilla rahoitetaan kaksi kolmasosaa ylioppilaskunnan vuosittaisesta toiminnasta. Loput kulut katetaan ylioppilaskunnan jäsenmaksuilla.
Rahaston tarkoituksena on myös turvata tulevaisuus huonoja aikoja ajatellen. Suurien kiinteistöinvestointien seurauksena rahaston koko kuitenkin painuu vuoteen 2010 mennessä noin 4 miljoonasta eurosta reiluun miljoonaan. Edustajisto puolestaan istuu ylioppilaskunnassa vain kaksi vuotta kerrallaan ja hallitus vuoden. Ovatko nykypäättäjät jättämässä seuraajilleen epävarman tulevaisuuden?
”Kyllä tämä tietenkin asettaa haasteita taloudelle tulevaisuudessa”, Mikko Kotola myöntää.
”Ylioppilaskunnan hallitus kuitenkin katsoo, että on toimittu vastuullisesti. HYY on aloittamassa sijoitustoimintaa, ja on nähtävissä, että sen myötä tulot kasvavat ajan myötä.”
Samaa vakuuttaa HYY:n hallituksessa HYY-yhtymän hallituksen puheenjohtajana toimiva Topi Haarlaa.
”Olisin kriittisempi, jos maksaisimme vuokraa jollekin toiselle taholle kuin itsellemme. Nyt maksamme vuokrissa vähän kerrallaan pois investointikustannuksia kuin asuntolainaa.”
Entä näkyykö kulujen suuri kasvu riviopiskelijan arjessa?
Mikäli taloustilanne muuttuu ja HYY-yhtymän tuottavuus heikkenee, saattavat suuret investoinnit kostautua.
Villa Kuunari vie tulevina vuosina noin kaksi prosenttia ylioppilaskunnan talouden menoista ja Leppäsuon tilat noin 20 prosenttia.
”Leppäsuon tilojen tullessa käyttöön ylioppilaskunnan tulee vakaTeksti vasti harkita, mitä nykyisiä tiloja se voisi vapauttaa muuhun käyttöön kustannusten vähentämiseksi”, Haarlaa sanoo.
Tulilinjalla olisivat luultavasti uuden ylioppilastalon 3. ja 4. kerroksen järjestötilat. Myös Leppätalolle rakennettavia uusia tiloja voitaisiin vuokrata ulos.
Paraatipaikoista tuskin luovutaan.
”Uuden ylioppilastalon koko A-rapulla on vahva symboliarvo. Sen tulee kaikissa olosuhteissa säilyä ylioppilaskunnan oman toiminnan käytössä”, Haarlaa kommentoi.
Sekä Haarlaa että Kotola toteavat, ettei ylioppilaskunnan jäsenmaksua ole tällä hetkellä painetta korottaa inflaatiotarkistusta enempää. Ratkaisusta päättää kuitenkin jokainen edustajisto ajallaan.
Joka tapauksessa on selvää, ettei suuriin uusiin hankkeisiin ole tulevaisuudessa varaa. Käytettävien varojen palaminen kiinteistöihin kaihertaakin sitä osaa edustajistosta, jolle Leppätalo ei ole ollut tärkein toive.
”Voi hyvin olla, ettei HYY:llä ole jatkossa varaa tehdä esimerkiksi uusia sosiaalipoliittisia avauksia” HyVi:n Miettunen sanoo.
Elina Kervinen
