03. marraskuuta 2006
Teksti:

Suomi vanhenee vääjäämättä. Vuonna 2030 yli 65-vuotiaita suomalaisia on ennusteiden mukaan melkein kaksi kertaa enemmän kuin nyt. Sataa työikäistä kohden heitä on 45, kun suhde tällä hetkellä on 24 sataa työikäistä kohden. Eläketurvakeskuksen mukaan eläkemenojen osuus bruttokansantuotteesta nousee vuoteen 2030 mennessä nykyisestä noin 12 prosentista 16 prosenttiin.
    Suurten ikäluokkien itsekkyyttä ruotivan Ahne Sukupolvi -kirjan kirjoittaja ja kaupunginvaltuutettu Osku Pajamäki (sd.), mitä hyvää väestön ikääntymisestä seuraa?

” Ensinnäkin, yleensä kun ihminen vanhenee, hänen perusluonteenpiirteensä vahvistuvat entisestään. Esimerkiksi iloisesta tulee vieläkin iloisempi. Suuria ikäluokkia leimasi nuorena voimakas solidaarisuus ja halu toimia toisten puolesta. Niinpä haluan ajatella, että tämä vapaan kasvatuksen omille lapsilleen antanut porukka on mitä eettisintä ja sopivinta väkeä huolehtimaan hyvin lapsenlapsistaan.
    Toiseksi, voisi kuvitella, että väestön ikääntyessä vapautuu työpaikkoja. Tosin samanaikaisesti on meneillään niin raju rakennemuutos, että ikävä kyllä suurin osa eläkkeelle jäävistä vie työpaikkansa mukanaan. Tämä kehitys näkyy esimerkiksi valtionhallinnossa ja yliopistoissa.
    Kolmanneksi – tämän huomaa jo nyt – nuorten ajatuksia ei tarvita, eli meidän ei siis tarvitse tulevaisuudessa enää ajatella. Kaikki on jo keksitty, ja vanhojen miesten kerhoon on suorastaan tunkua. Kun tällaisia Max Jakobson -tyyppisiä ajattelijoita on yllin kyllin, niin me nuoret voimme keskittyä oleelliseen, eli tuottamaan taloudellista lisäarvoa.”

Joanna Palmén