03. marraskuuta 2006
Teksti:

Ylioppilaskunnan edustajiston kokouksessa 16.10.2006 käytiin keskustelua nk. Palvelukeskus Academican ja Domuksen maanalaisten tilojen kiinteistö- ja remontointihankkeesta.
    HyVin ja SitVasin edustajistoryhmien pyrkimyksenä oli saada perusteltuja vastauksia kohonneille kustannuksille. Tavoitteena oli herättää edustajisto ymmärtämään oma vastuunsa tärkeimpänä, julkisimpana ja demokraattisimpana osana HYYn päätöksentekojärjestelmää. Saamamme vastaukset olivat kapeakatseisuudessaan selkeä pettymys, mutta samalla ne kertoivat omalla tavallaan HYYn korkeimman päätöksentekoelimen henkisestä tilasta ja valmiudesta vastata tulevaisuuden haasteisiin.
    Vuoden 2007 aikana edustajistoon tuodaan useita ylioppilaskunnan tulevaisuuden kannalta keskeisiä päätöksiä, uuden talousjohtajan valinnan ollessa yksi tärkeimmistä. Edustajiston jäsenen valitessa järjestelmällisesti passiivisen ja oletettujen auktoriteettien kritiikittömään kuunteluun mukautuvan roolin, kumileimasimenkin painallus muuttuu jo ”valmiissa maailmassa” elävän statistin mielikuvissa aktiiviseksi ja vastuulliseksi toiminnaksi.
    Teknokraattisessa ylioppilaskunnassa edustaja korvaa myös vaatimuksen riittävästä tiedosta päätöksiä tehdessään luottamushenkilölle vähintäänkin erikoisella ”en halua tietää” -asenteella. Se, mitä avoimesta politiikasta on tämän jälkeen ylioppilaskunnassa jäljellä, on usein kapeakatseisen ja kyynisen eturyhmäpolitiikan määrittämää.
    Tätä tietä suunnatessamme on vääjäämättä edessä se hetki, jolloin HYY ei opiskelijapoliittisessa mielessä tarvitse edustajistoa enää edes näennäiseksi päätöksenteon legitimoijaksi – tälläkin hetkellä sen itsemäärittely tuntuisi olevan osalle edaattoreista vahvasti sidottu edustajiston aktiivisimpien puheenvuoronkäyttäjien viihdearvoon.

Otto Bruun ja Antti Miettunen