06. lokakuuta 2006
Teksti:

Ensisynnyttäjien ikä 27,8 vuotta ja korkeasti koulutetulla väestönosalla vielä enemmän.
    Huoli tästä on suuri. Opiskelijoita on patistettu hankkimaan lapsia jo nykyistä nuorempana. Muun muassa Tampereen YTHS:n ylilääkäri Aira Virtala on kehottanut opiskelijoita lapsentekoon. Moni muistaa myös Matti Vanhasen kommentit suomalaisten uutteran lapsitehtailun tärkeydestä. Nuorena aloittava ehtisi toteuttaa ministeritason toivetta tunnollisemmin.
    Varhaisen vanhemmuuden puolesta puhuu myös tieto siitä, että lastensaannin lykkäämisen lisää lapsettomuutta. Yli 35-vuotiaista naisista vain puolet pystyy tulemaan raskaaksi ilman hedelmöityshoitoja.
    Helsingin YTHS:n ylilääkäri Johanna Castrén, mitä hyvää on siinä , että lapset tehdään vasta opiskeluajan jälkeen?

”Mielestäni lapsia ei hankita – niitä saadaan. Itse sain ensimmäisen lapseni vasta 30-vuotiaana, enkä koe olleeni silloin kovin vanha. Lastensaanti ei ole niin kuin gradunteko tai asunnonhankinta, sitä ei voi suunnitella.
    Lapsen syntymän myötä muuttuu kaikki. Se, että saa lapsensa vasta lähellä kolmeakymmentä ikävuotta tarkoittaa monelle, että on ehtinyt kokea nuoruutensa vapauden. Siinä mielessä tasa-arvo on lisääntynyt ensisynnyttäjien iän noustessa – ennen naisilla ei ollut tätä mahdollisuutta.
    Lapselle on tietysti hyväksi, että se syntyy suhteellisen varmaan tilanteeseen. Opinnot aloitetaan Suomessa varsin myöhään, ja epävarmuuden aika jatkuu pitkälle yli kahdenkymmenen ikävuoden. Ei lisää monenkaan henkistä hyvinvointia, että lapsia saadaan näiden nuoruuden ruuhkavuosien aikana.
    Tärkeintä on, että lapsi on haluttu ja sille riittää aikaa. Kun lapsensaanti on tietoinen ratkaisu , vanhemmuudestaan nauttii ja se kantaa hedelmää moneen sukupolveen. Vaikka lapsen saisi vasta 35-vuotiaana, tuskin sitä koskaan katuu.”

Ville Seuri