20. lokakuuta 2006
Teksti:

Aarno Ruusuvuoren 60-luvulla suunnittelema WeeGee-talo Tapiolassa tarjoaa tilat Suomen suurimmalle taidemuseolle, Espoon modernin taiteen museolle, EMMAlle. Saastamoisen säätiön ja Espoon kaupungin kokoelmista rakentuva vasta-avattu museo on puitteiltaan ja näyttelytarjonnaltaan omaa luokkaansa. Aggressiivisesti taidetta ostavan Saastamoisen säätiön kokoelma on nykytaiteen osalta ehdottomasti yksi Suomen mielenkiintoisimmista.

Museo mainosti avajaisiaan pystyttämällä näyttäviä skeittiramppeja Kampin keskuksen Narinkalle. Kuitenkin kun vilkaisee museon tarjoamaa ohjelmaa, huomaa, ettei katu-uskottavuus kanna markkinointia pidemmälle.
    Kiasmasta tuttuun tapaan kohdeyleisönä näyttävät olevan lapset ja kukkahattukansalaiset. Museo tarjoaa ilmaisen sisäänpääsyn alle 18-vuotiaille, workshoppeja, taidepolkuja ja satutuokioita. EMMAssa järjestetään myös taidehaltijan pajakutsuja, joissa tarjoillaan mehuboolia, vaahtokarkkeja ja melonisiili (!?).
    Lasten taidekasvatus on toki hyvä asia, mutta mihin on unohdettu nuoret, joita ei kiinnosta Kiasman linjaa jatkava oheisohjelma? Missä ovat nuorille suunnatut iltamat pirtubooleineen? Entä trendibaari Sodexhon kahvilan sijaan?

EMMAn kaltaisia uusia tiloja luotaessa pitäisi ottaa mallia Helsingin keskustakirjastoprojektista.
    Helsingin kaupunginkirjaston kirjastotoimenjohtaja Maija Berndtson näkee tulevan keskustakirjaston paikkana, joka olisi auki ympäri vuorokauden, edustaisi wau-arkkitehtuuria ja tarjoaisi ohjelmaa ja muuntuvia tiloja kuin Habbo Hotel ikään. Hurjimmassa ideassa keskustakirjasto löytyisi jopa Second Life -virtuaalimaailmasta.
    Espoossa voitaisiin ottaa mallia myös maailmalta.
    Pariisin kaupungin nykytaiteen museo Palais de Tokyo on auki keskiyöhön. Kaupungin viileimmät nuoret maleksivat näyttelyssä ja museon baareissa. Museokaupassa myydään kustomoituja vaatteita, design-dildoja ja street art -tarroja. Taidekeijujen sijaan ohjelmassa on polttelua, omia juomia ja industrial-teknoa.
    Näin elävä tila ei tarvitse edes wau-arkkitehtuuria.

Purnatessa museoista mieleeni muistuu parin vuoden takainen kärhämä, jossa aikomus lopettaa taideopiskelijoiden ilmainen sisäänpääsy valtion taidemuseoihin sai nuoret takajaloilleen.
    Olin mukana järjestämässä mielenosoitusta teemalla ”viekää paskatkin perseestä” ja ”kirjastot maksullisiksi kirjallisuusopiskelijoille”.
    Ei paljoa auttanut. Silloinen valtiontaidemuseoiden ylijohtaja Tuula Arkio tarjosi opiskelijoille vuosikortteja alennuksella ja kirjastot säilyivät kaikille maksuttomina.
    EMMAlla olisi vielä sauma erottautua muista ottamalla nuoret vakavasti. Aloittaa voisi vaikka palauttamalla ilmaisen sisäänpääsyn taideopiskelijoille.
    Ja jos museon väki vielä linjaisi satutuokiopolitiikkaansa vähän varttuneemman nuorison suuntaan, niin avot, jo tapahtuisi.
    Huikeimmillaan skeittarit Narinkalta ja gootit Kiasman nurmikolta siirtyisivät sisään Espoo Museum of Modern Art:iin.

Olli Hanhirova

Kirjoittaja on helsinkiläinen kaupunkikiitäjä, galleristi ja arkkitehtiopiskelija.