20. lokakuuta 2006
Teksti:

Christensenit ovat espoolainen perhe, johon kuuluu kolme lasta sekä äiti ja mamma.
    Äiti, Emmi, oli perheen ensimmäinen synnyttäjä. Mamma on Emmin puoliso Mia .
    ”Tuttavaperheissä oli monenlaisia tapoja nimittää kahta äitiä, jotkut esimerkiksi käyttivät vain etunimiä. Itse koin kuitenkin voimakkaasti, että halusin käyttää äiti- sanaa”, Emmi Christensen sanoo. ”Kyllä äiti tuntuu tulevan lapselta väkisinkin.”
    Alussa Miaa kutsuttiin isseksi, se ei ollut isä mutta jotakin sinne päin. Kun sitten päätettiin, että Mia synnyttää perheen nuorimman lapsen, tehtiin hänestä mamma.
    ”Vanhin lapsemme oli tuolloin kolme. Hän käytti jonkun aikaa isseä ja mammaa rinnakkain, mutta nykyään mamma on vakiintunut kuten halusimmekin”, Emmi kertoo.

Äiti ja mamma on kahden äidin perheissä yleinen tapa nimittää vanhempia. Samoja termejä käytetään myös Hanna ja Kirsi Sinimetsän perheessä. Tosin toisinpäin kuin Christenseneillä.
    Kohta 2-vuotiaan lapsen synnyttänyt Hanna on mamma ja puoliso Kirsi äiti.
    Käytäntö hämmensi jo hedelmöityshoitoklinikalla, jossa pidettiin itsestään selvänä, että synnyttävää vanhempaa myös kutsutaan äidiksi.
    ”Vakuuttelimme sitten, että kyllä toinenkin voi olla äiti”, Hanna sanoo.
    ”Puolitutut ihmiset sekoittavat jatkuvasti lapsen päätä puhumalla tämän mammasta äitinä”, Kirsi toteaa.
    Hyvän tuttavaperheen samanikäinen lapsi, jolla itsellään on vanhempina isä ja äiti, on sen sijaan oppinut nimitykset ongelmitta.

Katja Kurri ja Kreeta Salmela ovat Lumi -tyttärelleen Katja-äiti ja Kreeta-äiti. Myös he kokevat, että äiti-sanalla on suuri merkitys.
    ”Olemme tasavertaisia vanhempia. Ei esimerkiksi niin kuin synnytyslaitoksella, jossa toiseen suhtauduttiin kuin tukihenkilöön.”
    Katja ja Kreeta kehuvat, miten hienosti tytärtä leikkipuistossa ohjaava musliminainen ymmärtää heidän perheensä lähtökohdat ja kutsuu vanhempia niin kuin pitääkin.
    Christensenitkin ovat tyytyväisiä siihen, että päiväkodissa nimitykset on opeteltu oikein, eikä lasten tärkeimpiä ihmisiä kutsuta väärin.
    Väärinkäsityksiltä ei kuitenkaan esimerkiksi lääkärissä vältytä. Yleinen sekaannus syntyy, kun perhettä luullaan ruotsinkieliseksi mamma-nimityksen ja sukunimen takia. Kun nuorin lapsi Tove oli sairaalahoidossa, täysin suomenkielisen perheen tyttären iloksi huoneeseen lähetettiin ruotsinkielisiä sairaalaklovneja, eikä esitys tainnut kaikkinensa välittyä lapselle tai vanhemmillekaan.

Laura Andersson