Näin tehdään tyttöjä ja poikia

T:Teksti:

”Suomi on tasa-arvon mallimaa”, luennoi näyttelijä Karo Lauronen professori Miettisenä Pekingin asiakirja -näytelmän alkupuolella.
    Miettinen on vakava ja menestynyt lääkäri, mutta hänellä on myös kauniit, pitkät silmäripset. Kun tasa-arvoa käsittelevää monologia kuuntelevat naiset huomauttavat niistä, Miettinen hämmentyy täysin. Eiväthän tuollaiset asiat sovi vakavaan yhteyteen!
    Miesten maailmaan ei kuulu, että heidän ulkonäköään arvioidaan, väittää näytelmä. Naisille, olivat he missä asemassa tahansa, se sen sijaan on arkipäivää.

Pekingin asiakirja on helsinkiläisen Kaksinaista-teatteriryhmän produktio, joka vierailee Q-teatterin Puoli-Q-näyttämöllä syyskuussa. Alaotsikoksi näytelmälle ohjaaja ja kirjoittaja Jonna Wikström on antanut Esitys sukupuolista.
    Näytelmä käsittelee tuttua teemaa: kuin ka tytöistä kasvaa naisia, pojista miehiä, ja mihin tämä kaikki johtaa.
    Voisi ajatella, että aiheesta on sanottu jo niin paljon, että näytelmän seuraaminen olisi pitkäveteistä. Heti alkuun teos kuitenkin osoittaa, käyttäen lainauksia kirjoista ja artikkeleista, etteivät jäykät sukupuoliroolit ole väistyneet. Mieheyttä ja naiseutta määritellään edelleen yhtä räikeän yksioikoisesti kuin ennenkin.
    Teini-ikäisiin tällaiset sukupuoleen liittyvät rooliodotukset vaikuttavat vahvasti. Pekingin asiakirjassa se käy selväksi. Tekstin lomasta vilkkuvat teini-ikäisten tyttöjen kokemuksistaan kirjoittamat tekstinpätkät, jotka on kerätty Kallion Tyttöjen talolta. Ne lisäävät näytelmän uskottavuutta.

Pekingin asiakirja ei ole juonellinen näytelmä. Draaman kaari on silti selvä. Teos etenee ongelman esittelystä analyysiin ja seurauksiin, koukaten kertaalleen myös historiassa.
    Näyttelijät Lauronen, Kati Niemi ja Heli Perttula asettautuvat eri rooleihin joka kohtauksessa. Uusien henkilöhahmojen esittely lyhyissä kohtauksissa ei liene helppoa. Tekijät onnistuvat kuitenkin luomaan hahmoista nopeasti tunnistettavia, usein karikatyyrinomaisia. Ongelma on, että paikoittain näytteleminen jää pelkäksi puheen päälle asetelluksi koristeeksi. Runsaan tekstin kanssa kilpaileminen saa hetkittäin näyttelijät myös liioittelemaan eleitään.
    Tästä huolimatta Pekingin asiakirja osoittaa, että vanhasta teemasta voi tehdä viihdyttävän esityksen. Aikaansa seuraavalle se ei opeta uutta. Näytelmä on kuitenkin hyvää katsottavaa niille, jotka haluavat vakuuttua jo tietämästään.

Pekingin asiakirja Puoli-Q-näyttämöllä, Tunturikatu 16, 16.9. saakka, klo 19.00, liput 10/15 e.

Pekingin asiakirja

€¢ Pekingin asiakirja hyväksyttiin YK:n neljännessä naisten maailmankonferenssissa Pekingissä vuonna 1995.
€¢ Konferenssiin osallistui 181 YK:n 188 jäsenmaasta.
€¢ Asiakirjan tavoitteena on naisten vaikutusvallan kasvattaminen maailmanlaajuisesti. Siinä on mainittu kaksitoista keskeistä naisten asemaan liittyvää ongelma-aluetta, esi merkiksi köyhyys, terveys, talous, ihmisoikeudet ja naisiin kohdistuva väkivalta.
€¢ Asiakirja vaatii sukupuolinäkö kulman otta mista huomioon kaikessa päätöksenteossa.
€¢ Konferenssi vaati asiakirjan tavoitteiden toteuttamista mitä pikimmiten. Tarkistuskonferenssi järjestettiin vuonna 2000. Hallitukset sitoutuivat uusiin tavoitteisiin ja rahoitusta lisättiin. Tehtävää riittää silti edelleen.

Teksti Ville Seuri
Kuva Pekka Pitkänen