22. syyskuuta 2006
Teksti:

”Perinteiset puolueet tulevat häviämään tämän pelin. Ne eivät uskalla ottaa kantaa, vaikka yli miljoona äänestäjää jakaa tiedostoja netissä”, Rickard Falkvinge uhosi syyskuun alussa, viikkoa ennen Ruotsin valtiopäivävaaleja.
    Hän on 34-vuotias tietotekniikkayrittäjä, Microsoftin entinen projektipäällikkö ja Ruotsin puoluekentän kuumimman tulokkaan Piratpartietin puheenjohtaja.
    Falkvingen uho osoittautui viime viikonloppuna enneaikaiseksi. Neljän oikeistopuolueen allianssi päätti niukalla vaalivoitolla sosiaalidemokraattien pitkän valtakauden. Piratpartiet sai tyytyä roposiin: puolue keräsi alle prosentin annetuista äänistä.
    Vaikka piratismikampanjalla ei vielä irronnut kansanedustajan paikkoja, on Piratpartiet kasvanut nopeasti. Viime tammikuussa perustettu puolue on kerännyt jo yli 9000 jäsentä ja on jäsenmäärältään suurin puolue parlamentin ulkopuolella. Jopa suurempi kuin paikallinen vihreä puolue, Miljöpartiet.
    Mistä moinen suosio?

Kyynikko selittää Piratpartietin nousua sillä, että puolueeseen on helppo liittyä: tekstiviestin lähettäminen riittää. Jäsenten sitoutumista on vaikea todistaa, mutta Falkvinge uskoo kannatuksen olevan todellista.
    Puolueen nettisivujen mukaan suurin osa piraateista on nuoria 1980-luvulla syntyneitä miehiä. Kannatus on suurinta yliopistokaupungeissa.
    ”Viihdealan suuryritykset yrittävät siirtää huonosti toimivan liiketoimintansa kustannukset yhteiskunnan maksettavaksi. Se suututtaa ihmisiä”, Falkvinge sanoo.
    Hän antaa ymmärtää, etteivät nykyiset poliitikot piittaa asiasta. Tekijänoikeuksia on laajennettu viihdeteollisuuden toiveiden mukaan ja samaan aikaan operaattoreita velvoitettu tallentamaan teletunnistetietoja.
    ”Vallanpitäjät tuntuvat olevan valmiita uhraamaan yhteiset arvomme viihdeteollisuuden suuryritysten vaatimusten edessä.”

Piratpartietin asialistan kärjessä on tekijänoikeuslakien perusteellinen uudistus. Sen ohi kiilaa kuitenkin kaksi kiireellistä välietappia.
    ”Ruotsin on hylättävä EU-direktiivi, joka pakottaa operaattorit säilömään teletunnistetiedot pahimmillaan kahdeksi vuodeksi”, Falkvinge sanoo.
    Seuraavaksi hän puuttuisi Ruotsin sakkokäytäntöihin.
    ”Tekijänoikeudella suojatun materiaalin levittämisestä saatavia rangaistuksia on lievennettävä.”
    Falkvingen maanmies tuomittiin kesäkuun alussa maksamaan elokuvan laittomasta nettilevittämisestä noin 1700 euron korvaukset. Ruotsissa tämä on tavanomaista. Tekijänoikeusjärjestöt haastavat oikeuteen jopa yhden elokuvan levittämisestä. Filmien ladattavaksi saattamisesta on annettu 80 päiväsakkoa ainakin kolmessa tapauksessa.
    Myös Suomessa nähtiin hiljattain vastaavanlainen tapaus. Vantaalaismies tuomittiin tv-sarjojen, elokuvien ja musiikin ladattavissa pitämisestä 4000 euron sakkoihin.

Innokkaimmat ovat verranneet Piratpartietin nousua ympäristöliikkeen syntyyn.
    ”Meillä on paljon yhteistä!” Falkvinge innostuu.
    ”Ympäristöliike syntyi suojelemaan yhteistä luontoa yritysten riistolta. Me suojelemme sivistystä ja vapaata kulttuuria”, hän rinnastaa.
    Falkvinge sanoo, että monikansallisten viihdejättien kakkusiivua kaluavat vertaisverkot on mahdollista saada kuriin vain kajoamalla käyttäjien yksityisyydensuojaan. Vertaisverkkojen piraattien nappaaminen onnistuu vain yhdistämällä tiedot siitä kuka lähettää mitä ja kenelle. Tämä taas edellyttää perinteisen kirjesalaisuuden rikkomista verkossa.

Valtio-opin professori Jan Sundberg Helsingin yliopistosta puistelee päätään puoluejohtajan puheille.
    ”Ympäristöliike sai aikaan huomattavasti laajempaa keskustelua, jolla oli vaikutusta ympäröivään yhteiskuntaan sekä muihin puolueisiin”, hän toteaa.
    Sundberg kuitenkin myöntää, että myös ympäristöliikettä pidettiin alkujaan yhden asian liikkeenä.
    ”Vuonna 1981 perustettu Miljöpartiet pääsi läpi vasta vuonna 1988”, Sundberg sanoo.
    Ensimmäisissä vaaleissaan sen oli tyytyminen 1,65 prosenttiin äänistä. Viime viikonloppuna oppositioon jääneet vihreät paransivat tulostaan edellisistä vaaleista ja keräsivät noin viisi prosenttia äänistä.
    Piratpartietin tulevaisuuteen luottavaisesti suhtautuvan Falkvingen mukaan poliittinen prosessi on lähtenyt rullaamaan omalla painollaan.
    ”Ruotsissa ajamamme asiat ovat nousseet poliittiselle agendalle.”

Suomessa Piratpartietia lähinnä oleva taho on Tietoyhteiskuntapuolue. Se ei ole toistaiseksi saanut kasaan tarvittavaa määrää kannattajien allekirjoituksia rekisteröityäkseen puolueeksi
    Puolueen keskustelupalstalla suomalaisliikettä arvostellaan varovaisuudesta. Nimenvaihtoakin on ehdotettu.
    “Ajatus piraattien marssista eduskuntaan on vahva mielikuva. Verratkaa sitä mielikuvaan tietoyhteiskunnan edustajien marssista eduskuntaan”, kirjoittaa nimimerkki Virallinen Valvoja.
    ”Piraatiksi julistautuminen iskee ehkä paremmin nukkuviin äänestäjiin”, myötäilee Sundberg. ”Tietoyhteiskunta nyt ei vaan kuulosta kovin vaaralliselta”, professori toteaa.
    Falkvinge on ylpeä puolueensa huomiota herättävästä nimestä.
    ”Nimessä on kyse määrittelyvallasta. Julistautumalla piraateiksi, pääsemme itse määrittelemään sanan merkitystä.”

Aleksi Moisio