Keskustelu ulkomaalaisten lukukausimaksuista jumissa

T:Teksti:

Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) mielestä puolueiden pitäisi kertoa ennen eduskuntavaaleja, kannattavatko ne esitystä lukukausimaksuista EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville korkeakouluopiskelijoille.
    ”Usealta suunnalta on tullut viestiä, että asiaan palattaisiin hallitusohjelmaa tehtäessä”, sanoo SYL:n koulutuspoliittinen vastaava Mikko Koskinen.
    Myös Helsingin yliopiston ylioppilaskunnassa (HYY) toivotaan keskustelua asiasta.
    ”Olisi puolueilta suoraselkäistä kertoa äänestäjille kantansa ennen vaaleja”, sanoo HYY:n hallituksen puheenjohtaja Maija Jäppinen .

Ulkomaalaisille opiskelijoille suunnitelluista lukukausimaksuista ei ole hiiskaistukaan poliittisessa keskustelussa sen jälkeen, kun opetusministeri Antti Kalliomäki (sd.) keväällä hautasi esityksen. Hän ilmoitti, ettei asia etene ainakaan tällä eduskuntavaalikaudella. Esitys oli herättänyt vastustusta SDP:n eduskuntaryhmässä, ja maksavien opiskelijoiden tueksi suunnitellun stipendijärjestelmän valmistelu oli viivästynyt.
    Kesäkuun alussa kansanedustaja Arto Satonen (kok.) teki vielä asiasta lakialoitteen. Se tuskin tulee eduskunnan käsittelyyn ennen kevään eduskuntavaaleja.

Kyselykierros paljastaa, ettei lukukausimaksuasia herätä puolueissa intohimoja tai edes puhehaluja.
    Keskustalla ei ole asiaan virallista kantaa. Puolueen kansanedustajan ja sivistysvaliokunnan jäsenen Tatja Karvosen mukaan eduskuntaryhmässä ei ole lukukausimaksujen ”fanaattisia vastustajia”.
    ”Kun ei ole tarvinnut mielipidettä, niin en ole sitä muodostanut. Asiasta pitäisi käydä aidosti laajaa keskustelua eikä juupas-eipäs- väittelyä.”
    RKP:n koulutussihteeri Fredrik Guseff kertoo, että RKP ”ei ole ajamassa lukukausimaksuja ulkomaalaisille, mutta ei myöskään tyrmää niitä kokonaan”.
    Kokoomuksen viestintäpäällikkö Juha Kirstilä sanoo, että puolueen kanta on periaatteessa puoltava. Puolueen puheenjohtaja Jyrki Katainen kirjoitti jo puolitoista vuotta sitten Turun Sanomien kolumnissa, että ajatus ulkomaalaisten opiskelijoiden lukukausimaksuista on ”erittäin kannatettava”.
    SDP:n eduskuntaryhmässä oltiin kevään keskusteluissa lukukausimaksuista erimielisiä. Opetusministeri Kalliomäen erityisavustajan Vesa Vuorenkosken mukaan SDP:llä ei ole asiaan ehdotonta kantaa, mutta puolue pyrkii edistämään korkeakoulujen kansainvälistymistä.
    Selkeimmin kantansa ovat ilmaisseet Vasemmistoliitto ja vihreät, jotka molemmat vastustavat lukukausimaksuja.

SYL ottaa lukukausimaksut esille syksyllä toteuttamalla kampanjan, johon kuuluu muun muassa nettisivusto, julistekampanja ja yhteistoimintaa ylioppilaskuntien kanssa.
    ”Yritämme selvittää riviopiskelijalle, mistä tässä on kysymys”, Mikko Koskinen sanoo.
    Tehtävä on haastava, sillä kysymys lukukausimaksuista on monimutkainen.
    Vastustajien yleisin argumentti on, että lukukausimaksut EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville olisivat päänavaus, ja pikkuhiljaa perustutkinto-opiskelusta voisi tulla maksullista myös suomalaisille. Tähän vetoavat muun muassa SYL, vihreät ja Vasemmistoliitto.
    Ylioppilaslehden tekemän nettikyselyn mukaan yli 90 prosenttia opiskelijoista vastustaa suomalaisten opiskelijoiden lukukausimaksuja. 56 prosenttia opiskelijoista suhtautuu kielteisesti myös ulkomaalaisten lukukausimaksuihin. Kyselyyn vastasi syyskuun alussa 2 680 helsinkiläistä korkeakouluopiskelijaa.
    SYL painottaa, että asiaa pitäisi käsitellä arvovalintana, ei pelkkänä teknisenä kysymyksenä.
    ”Emme halua, että suomalaisesta tutkinto- opetuksesta tehdään markkinahyödyke”, Koskinen sanoo.
    Suurena uhkakuvana pidetään myös, että maksullisuus karkottaisi ulkomaiset opiskelijat Suomesta. Argumenttia tukee Suomalaisten korkeakoulujen ylioppilaskuntien viime vuonna teettämä ulkomaalaisselvitys. Siihen osallistui yli 600 ulkomaalaista perustutkinto- opiskelijaa Helsingin, Tampereen, Turun ja Jyväskylän yliopistoissa sekä Helsingin teknillisessä korkeakoulussa. 60 prosenttia vastaajista ei olisi valmis maksamaan opinnoistaan Suomessa.

Lukukausimaksujen puolustajat uskovat, että maksuista saatava rahoitus kannustaisi korkeakouluja panostamaan enemmän kansainvälistymiseen ja englanninkielisen opetuksen laatuun.
    Opetusministerin erityisavustaja Vesa Vuorenkoski toteaa, että suomalaisella korkeakouluopetuksella on imago- ja laatuongelma, jos ulkomaalaiset opiskelijat tulevat tänne vain siksi, että opetus on ilmaista.
    Kansanedustaja Tatja Karvonen huomauttaa, että Aasiassa maksuttomuus yhdistetään heikkoon laatuun eivätkä ilmaisen opetuksen maat siksi kiinnosta aasialaisopiskelijoita.
    Korkeakoulujen uskottaisiin lukukausimaksujen ansiosta myös panostavan enemmän ulkomaalaisten rekrytointiin ja siten saavan Suomeen enemmän ja parempia ulkomaalaisia opiskelijoita.
    Ulkomaisten opiskelijoiden määrän lisääminen onkin koko homman ydin. Valtioneuvoston vuonna 2003 hyväksymässä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa asetettiin tavoitteeksi, että Suomessa olisi 12 000 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa vuonna 2008. Tällä hetkellä heitä on noin 8 400.

Joanna Palmén
Kuvitus Topi Lehto