08. syyskuuta 2006
Teksti:

Opettajansijaisuuksien tekeminen on tuottoisaa puuhaa.
    Helsinkiläisellä yläasteella äidinkieltä opettava ylioppilas saa kolmen vartin mittaisen oppitunnin pitämisestä 23,8 euroa.
    Liikuntaa tai käsitöitä opettava kollega ei kuitenkaan pääse yhtä hyville tienesteille. Molemmista aineista lohkeaa sijaiselle 17,9 euroa per oppitunti.
    Erisuuruiset palkat ärsyttävät kolmatta vuotta käsityötieteitä opiskelevaa Tuisku Tanskaa. Erityisopettajan-, liikunnan- ja kieltenopettajien sijaisuuksia tehnyt Tanska maksaisi kaikille sijaisille saman palkan.
    ”Vaikka opettaminen on erilaista, kaikki työskentelevät samassa koulussa samojen oppilaiden kanssa”, hän sanoo.
    Mihin palkk aerot sitten perustuvat? Tuntisijaisen palkka lasketaan vakituisen aineenopettajan opetusvelvollisuuden perusteella. Opetusvelvollisuudella tarkoitetaan viikoittaisten oppituntien määrää.
    Suuri opetusvelvollisuus ei kuitenkaan takaa parasta tuntipalkkaa.
    Yläasteen äidinkielen opettaja pitää viikossa 18 oppituntia, liikunnan opettaja puolestaan kuusi oppituntia enemmän. Myös reaaliaineiden ja käsityön opettajilla on suuri opetusvelvollisuus, mutta silti heidän sijaisensa ovat palkkataulukon häntäpäässä.
    Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n tutkija Vesa Ilves perustelee erisuuruisia opetusvelvollisuuksia sillä, että aineet työllistävät eri tavalla tuntien ulkopuolella. Tekstiilityön opettaja ei vietä iltaa punakynän ja koepinkan kanssa.
    Tuisku Tanska hyväksyy perustelun vain osittain. Hän muistuttaa, ettei käsityön opettajakaan lähde tunnilta suoraan kotiin.
    ”Työhön kuuluvat esimerkiksi materiaalitilaukset ja välineiden huolto. Ei niihin voi käyttää oppitunneilla aikaa, koska se olisi oppilailta pois.”

OAJ:n työnmarkkina-asiamies Simo Kekki myöntää, ettei opetusvelvollisuuksia ole jaettu täysin tasapuolisesti.
    ”Jako on suurimmaksi osaksi peräisin 60- luvulla tehdystä lainsäädännöstä. Opetusvelvollisuuksien muuttaminen riippuu kuitenkin myös työnantajasta,” Kekki toteaa. Miksei opettajien palkkausta sitten päivitetä?
    Ainakin opettajien esimiehenä toimiva Kuntatyönantajien neuvottelupäällikkö Vuokko Piekkala on opetusvelvollisuuksien tasaamisen kannalla.
    ”Kokonaistyöaikaan pohjautuva palkkaus olisi oikeudenmukaisempi”, Piekkala toteaa.
    ”Siihen siirtyminen olisi kuitenkin todella iso muutos, ja moni opettaja pelkää sitä.”
    Onko vika siis kuitenkin muutosta kammoksuvissa opettajissa?
    OAJ:n Simo Kekki kiistää väitteen.
    ” Kokonaistyöaikaan siirtyminen tarkoittaisi työnantajan määräysvallan kasvua työajan suhteen. Lisäksi koulujen virkarakenne on suunniteltu opetusvelvollisuusjärjestelmän pohjalta”, Kekki sanoo.

Opetusvelvollisia siis tuskin muutetaan lähiaikoina.
    Voisiko lyhytaikaisille sijaisille kuitenkin maksaa saman verran riippumatta aineen opetusvelvollisuudesta? Eihän parin tunnin varoitusajalla päiväksi hälytetty flunssalomittaja pysty valmistelemaan opetusta missään aineessa.
    OAJ:n Kekin mukaan opettajien uusi työehtosopimus mahdollistaa, että koulu saa halutessaan maksaa sijaiselle taulukkopalkkaa enemmän. Näin liikunnan ja historian opettajien tuuraajat voivat päästä äidinkielen sijaisten palkoille.
    Tosin vain siinä tapauksessa, että koululta löytyy ylimääräistä rahaa. Laki kun turvaa, ettei parhaiten palkattujen tuntilomittajien liksoja voi laskea huonommin tienaavien kollegojen hyväksi.

Teksti Janne Salomaa
Kuva Olli-Pekka Orpo