18. toukokuuta 2006
Teksti:

Kesähääkutsussa on aina jotain puistattavaa, kun se on osoitettu vain yhdelle. Yritä sitten eläytyä juhlan teemaan.
    Kokeneelle sinkkuvieraalle vihkiseremonia on kuin paluu kirkon muskariin. Orkesterinsa parhaat päivät nähnyt helisevä symbaali piiloutuu jälleen takariviin ja pyrkii vaikuttamaan lauhkealta.
    Takarivissä ehtii miettiä syntyjä syviä. Kauanko tämä kestää? Onko häissä avoin baari? Miksi iho on niin seksikästä, mutta ihonväriset asusteet eivät? Mikään näistä ei tunnu soveliaalta keskustelunavaukselta.
    ”Anteeksi… mikä täällä haisee?” hän kuiskaa lopulta vierustoverilleen.
    ”Avioliitto”, kuittaa teinitytär sulhasen ensimmäisestä liitosta ja nakkaa kukkalaitteensa penkin alle.

Juhlapaikalle saavuttaessa sinkkuvieras ei aluksi tunne ketään ja päättääkin tutustua boolimaljaan oikein kyynärpäitä myöten. Sitten hän tekee tuttavuutta myös morsiamen kanssa, kertoo kaskun eräästä juhannuksesta pieksämäkeläisellä leirintäalueella ja oppii arvokkaan läksyn: morsianten kanssa ei kannata vitsailla turhia sulhasten menneisyydestä.
    Eräskin helsinkiläinen morsiusliike mainosti taannoin näyteikkunansa valkoisia hääpukuja pahaenteisin iskulausein: White power!
    Ja todella: jos vastakkain asetettaisiin etelävaltiolainen klaanijohtaja ja etelävantaalainen kesämorsian, ei epäilystäkään kumpi osaisi askarrella juhannusruususta tappavan aseen käyttäen apunaan pelkkää sorminäppäryyttä ja Tiimarin kultaglitteriä.

Mutta jos sinkku hitusen kadehtiikin hääparin onnea, on myös hääpari sinkun suhteen levoton. Alitajuisesti sinkku on hääparille kuin Frodo Reppuli Klonkulle.
    Hääpari kuitenkin säälii sinkkua, joka perjantaiöisin seisoo taksijonossa rystysiään purren eikä varmaankaan pysty ajattelemaan muuta kuin metsässä kaatuvia puita ja merelle eksyneitä yksinäisiä laivoja.
    Paras lahja, jonka sinkku voi hääparille käteisen kyytipojaksi antaa onkin, että sinkku tapaisi häissä toisen sinkun. Heitä voi löytää hääpaikan vessajonosta, jossa vaivaantunut joukko ventovieraita tuijottaa vaitonaisina punaista kaarta kahvan yläpuolella. Ja kaikilla on sama ajatus.
    Tuokin on sitten varattu. No niinpä tietenkin.