07. huhtikuuta 2006
Teksti:

Kansainvälisessä tiedeyhteisössä on käynnissä jättien taisto. Maailman arvostetuin tiedelehti Nature ja maailman arvostetuin tietosanakirja Encyclopedia Britannica kiistelevät, onko tietosanakirjassa virheitä. Vähän kuin paavi ja Pyhä Pietari ottaisivat nokkapokkaa.
    Kiista sai alkunsa Naturen joulukuussa julkaisemasta artikkelista, jossa tutkittiin Britannican verkkoversion ja nettitietosanakirja Wikipedian luotettavutta.
    Wikipedia on internetin myötä syntynyt hanke, jossa kuka tahansa voi kirjoittaa ja muokata artikkeleita. Englanninkielisessä Wikipediassa on yli miljoona artikkelia ja suomenkielisessäkin Wikipediassa jo yli 55 000.
    Naturen tutkimuksen mukaan Wikipedia on lähes yhtä luotettava kuin Encyclopedia Britannica . Eri alojen asiantuntijat tarkastivat lähdettä tietämättä 42 artikkelia molemmista tietosanakirjoista. Wikipediasta löytyi 162 virhettä, Britannicasta 123. Britannicassa oli keskimäärin kolme virhettä per artikkeli, Wikipediassa neljä.
    Britannica kiisti väitteet ja vaati Naturea vetämään sanansa takaisin. Nature kieltäytyi ja vakuuttaa väitteiden pitävän paikkansa.

Jättiläisten kinastelu on sivustakatsojalle hämmentävää, mutta kiistaa voi tulkita myös toisin. Wikipedia alkaa olla vakavasti otettava hanke. Naturen toimittajille itselleenkin oli yllätys, että Wikipedia on niin luotettava kuin mitä se on. Tavalliset ihmiset kirjoittavat ja muokkaavat itselleen läheisistä aiheista kirjoitettuja artikkeleita, ja näin syntyy luotettava hakuteos.
    Alkuperäisten 1700-luvun ensyklopedistien tarkoituksena oli saattaa yksiin kansiin kaikki tieto. Wikipedia on tietosanakirjan evoluution seuraava vaihe, ja sen myötä ensyklopedistien saavuttamaton unelma on askeleen lähempänä.
    Toki Wikipediassa on ongelmia. Tahallinen ilkivalta ja virheellisten tietojen syöttäminen vähentävät sen luotettavuutta ja vievät paljon aikaa sanakirjaa tekeviltä vapaaehtoisilta. Etenkin suomenkielisestä versiosta puuttuu myös olennaisia artikkeleita.
    Akateemiselta kannalta vakavampi ongelma on se, että Wikipedia ei ole vakaa. Tekstit muuttuvat jatkuvasti, eivätkä tietosanakirjaan tehdyt lähdeviittaukset ole tavallisia nettisivuviitteitä kummempia. Koskaan ei voi olla täysin varma, että tiedot ovat juuri sillä hetkellä oikein.

Tutkijoilla ja yliopisto-opiskelijoilla voisi olla paljon annettavaa Wiki-projektille. Artikkeleiden lisääminen on niin helppoa, että omista tutkimuksen ja kiinnostuksen kohteista kannattaisi naputella lyhyitä selostuksia verkkoon.
    Naturen haastatteleman yhdysvaltalaisen tutkijan mukaan Wikipediaan kirjoittaminen on ollut avartavaa. Etenkään yksityiskohdista ei aina vallitse konsensusta, ja siksi on hyödyllistä joutua perustelemaan omia tulkintojaan.

Esa Mäkinen