21. huhtikuuta 2006
Teksti:

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta pohtii jälleen, pitäisikö keskustoimiston alkaa käyttää vapaan lähdekoodin ohjelmistoja, kuten Linux-käyttöjärjestelmää. Hallitus esitti, että asian selvittämiseen budjetoitaisiin 5000 euroa. Edustajisto päättää rahan myöntämisestä kokouksessaan torstaina 20. huhtikuuta.
    Edustajisto velvoitti hallituksen selvittämään Linuxiin siirtymistä ponnellaan jo vuonna 2003, ja viime vuoden budjettiin varattiin 7500 euroa selvityksen tekemiseen. Asia ei kuitenkaan ole edennyt.

”Olimme sitä mieltä, että vapaisiin ohjelmistoihin siirtyminen olisi ehkä hieman hankalaa, mutta niin painavia syitä ei tullut esiin, etteikö asiaa voisi viedä eteenpäin”, sanoo hallituksen viestintävastaava Minka Hietanen.
    Hietanen luettelee keskustelussa esiin tulleita esteitä: Jatkuvasti vaihtuvaa henkilökuntaa pitäisi kouluttaa ohjelmistojen käyttöön. Ohjelmistot eivät välttämättä sopisi yhteen kaikkien muiden ohjelmistojen kanssa, ja esimerkiksi HYY-yhtymän puolella ohjelmistoihin tuskin siirryttäisiin.
    Avoimen lähdekoodin ohjelmiston pitää olla vapaasti kaikkien saatavissa, jaettavissa ja muokattavissa. Niissä ei voi olla käyttöä rajaavia lisenssejä, esimerkiksi sellaisia, jotka rajaavat pois muita ohjelmistoja. Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen kannattajat muistuttavat, että ohjelmat ovat ilmaisia ja avoimuuden takia turvallisia käyttää. Kriitikot taas muistuttavat, että tarvittavan tuen vuoksi ilmaisuus on harhaa. Myös ohjelmien ominaisuuksien sanotaan olevan kaupallisia vastineitaan huonompia.
    Hietasen mukaan hallitus oli kiinnostunut siirtymään vapaisiin ohjelmistoihin pikkuhiljaa, niin että esimerkiksi Open office -toimisto-ohjelma otettaisiin käyttöön ensin. Siirtymistä valmistelemaan voitaisiin perustaa jonkinlainen työryhmä.

Elina Venesmäki