07. huhtikuuta 2006
Teksti:

Uudet netissä tapahtuvat rikokset aiheuttavat poliisille ja lainlaatijoille päänvaivaa. Miten jahdata rikollisia, jotka löytävät teknologian avulla uuden porsaanreiän heti, kun edellinen on tukittu?

Phishing eli tietojen kalastelu tarkoittaa netin käyttäjien huijaamista valesivustoille, jotka ovat tarkkoja kopioita alkuperäisistä sivustoista. Näillä sivustoilla käyttäjältä kysytään pankkitunnuksia, luottokortin numeroa tai muuta arkaluontoista tietoa. Jos tiedot luovuttaa, oma tili voi tyhjentyä hyvinkin nopeasti.
    Tunnetuin huijaustapaus Suomessa lienee se, kun Nordean asiakkailta yritettiin valheellisilla sähköposteilla saada kalasteltua verkkotunnuksia. Vastaavanlaiset huijausyritykset ovat nykyään melko yleisiä.
    Toinen uhka tavallisille tietokoneen käyttäjille on oman koneen joutuminen bot-verkon osaksi. Bot-verkolla tarkoitetaan suurta määrää internettiin kytkettyjä tietokoneita, joihin hakkerit ovat murtautuneet ja asentaneet salaa omia ohjelmiaan. Mahdollista hidastumista lukuun ottamatta koneen käyttäjä ei välttämättä huomaa minkään olevan vialla.
    Rikolliset voivat käyttää bot-verkkoa esimerkiksi kiristämiseen. Bot-verkon hallitsija pystyy ruuhkauttamaan tietyn nettisivuston tai palvelun käskemällä kaikki verkon koneet lataamaan yhtä aikaa samaa sivustoa. Näin krakkeri voi kiristää ruuhkauttamansa sivuston haltijaa, jolle nettipalvelun toiminta on bisneksen elinehto.
    Rikosylikonstaapeli Tero Kariahon mukaan netin myötä ovat yleistyneet myös aikaisemmin perinteiseen ympäristöön kuuluneet petokset. Uusi petosrikos on esimerkiksi olemattoman tavaran myynti online-kauppapaikoilla.
    Kuinka uusilta nettirikoksilta voi suojautua?
    ”Pitämällä oman koneen käyttöjärjestelmän ajan tasalla sekä käyttämällä ajantasaista virustorjuntaa ja palomuureja. Lisäksi on syytä välttää avaamasta itselle vieraanoloisia sähköposteja tai varsinkaan niiden liitetiedostoja”, Kariaho neuvoo.

Toinen, koko ajan uudistuva rikollisuuden laji ovat talousrikokset.
    Näistä erityisesti kurssimanipulaatio on yleistymässä tekniikan tarjoamien mahdollisuuksien ansiosta. Kurssimanipulaatiossa pyritään vaikuttamaan osakkeen arvoon nostamalla tai laskemalla hintaa keinotekoisesti ja kuittaamalla sitten nopeat voitot. Osakekurssia voidaan vedättää esimerkiksi levittämällä perättömiä huhuja yritysostoista. Manipulaattorit pelaavat usein sekunti peliä, jossa kaupat voidaan tehdä hyvinkin ly hyessä ajassa.
    Arvopaperimarkkinoiden väärinkäytöstä juuri väitellyt Janne Häyrynen sanoo, että yleisin talousrikostyyppi on silti yhä sisäpiiritiedon väärinkäyttö. Uusi teknologia ja rajat ylittävä kaupankäynti tekevät kuitenkin kurssimanipulaatiosta entistä helpompaa.
    Vaikka Rahoitustarkastuksen valtuuksia on lisätty, vaikuttaa talousrikosten paljastaminen erityisen hankalalta. Miten määritellään sisäpiirin tieto ja yleinen markkinahuhu, missä kulkee raja vahvistamattoman informaation ja sisäpiiriläisten tiedon välillä?
    ”Säännökset ovat tulkinnanvaraisia. Todennäköisesti piilorikollisuutta on paljon”, Rahoitustarkastuksen markkinavalvojana toimiva Häyrynen toteaa. Jotakin kertoo se, että tuomioita on toistaiseksi tullut vähän. Kurssimanipulaatioon ja tiedottamiseen liittyviä tuomioita on tähän mennessä annettu Suomessa vain muutama. Sisäpiiritiedon väärinkäytöstä tuomio on langetettu 15 kertaa.
    Netti on myös tarjonnut mahdollisuuksia tavallisen ihmisen talousrikoksiin.
    Nettipokerin pelaajat ja vedonlyöjät voivat kyllä huoletta asettaa panoksiaan EU-maissa, mutta lain mukaan Euroopan unionin ulkopuolelta saadut vedonlyönti- ja arpajaisvoitot tulisi ilmoittaa verottajalle. Todellisuudessa verottaja jätetään usein voittopoteista tietämättömäksi.

Piratismin siirtyminen fyysisestä maailmasta nettiin on aiheuttanut tekijänoikeuksien puolustajille suuria haasteita. Uudistettu tekijänoikeuslaki helpottaa poliisin tutkimuksia elokuvien, musiikin ja pelien laittomasta verkkojakelusta. Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen toiminnanjohtaja Antti Kotilainen kertoo, että viime vuonna tehtiin 58 tutkintapyyntöä tekijänoikeuden väärinkäytöksistä. Tutkituissa tapauksissa lain rikkojat maksoivat usein vapaaehtoisesti korvauksia.
    Tekijänoikeuden valvonta kiristyy ja laajentuu, mutta Kotilainen korostaa kuitenkin valistuksen roolia.
    ”Valistus ja tiedotus on tärkeintä, joten jaoimme kouluille tietopaketin uudesta tekijänoikeuslaista. Taistelu piratismia vastaan ei tunnu lainkaan epätoivoiselta”, vakuuttaa Kotilainen.
    Lainsäädäntö laahaa vääjäämättä nopeasti kehittyvän teknologian ja sitä hyödyntävien rikollisten perässä. Väliä pyritään kuromaan umpeen poliisin ja lainsäätä jien yhteistyöllä.

Hanna Pakkanen
kuva Valtteri Vitakoski