Suomen väestön ikärakenne on kehittymässä sellaiseen suuntaan, että työikäisestä väestöstä alkaa olla pian pulaa. Siksi olisi välttämätöntä saada Suomeen ammattitaitoista ulkomaalaista työvoimaa. Tässä olennaisen tärkeää on lisätä Suomen opiskelu- ja työmahdollisuuksien houkuttelevuutta.
Yhdeksi keinoksi houkutella ulkomaalaisia opiskelijoita on tarjottu korkeakouluopinnoista perittävää lukukausimaksua. Ulkomaalaisten silmissä ilmainen koulutus näyttää kuulemma epäilyttävältä, jolloin lukukausimaksut nostaisivat suomalaisen korkeakoulutuksen profiilia ja näin toisivat Suomeen lisää ulkomaalaisia opiskelijoita. Tälle perustelulle on vaikea löytää tukea, sillä monet ulkomaalaiset saapuvat Suomeen opiskelemaan juuri siksi, että koulutus on täällä tunnetusti hintalaatu -suhteeltaan hyvää: maksutonta ja siitä huolimatta varsin korkeatasoista.
Lukukausimaksujen perimistä perustellaan myös sillä, että kerättävillä maksuilla olisi mahdollista paikata korkeakoulujen rahoitusvajetta. Voi kuitenkin käydä niin, että järjestelmän luominen ja ylläpitäminen tulee itse asiassa kalliimmaksi kuin nykytilanne. Ruotsin lukukausimaksuja miettinyt työryhmä tuli siihen lopputulokseen, että maksujen vaatimat lisäpanostukset olisivat aika tarkkaan samankokoiset kuin lukukausimaksujen tuotto, jolloin maksujen vaikutus olisi olematon. Tämän voi hyvällä syyllä olettaa pätevän Suomessakin.
Nähdäkseni järjestelmämme suurin ongelma ei ole se, etteikö ulkomailta haluttaisi tulla tänne opiskelemaan. Huomattavasti huolestuttavampaa on se, että monet Suomessa opiskelleet eivät jääkään tänne töihin vaan palaavat valmistuttuaan kotimaahansa. Tähän syynä ei useinkaan ole se, etteivätkö he haluaisi jäädä Suomeen, vaan se, että työllistyminen ilman sujuvaa suomen kielen taitoa on lähes mahdotonta. Myöskään nykyinen ulkomaalaislaki ei kannusta jäämään Suomeen, sillä se ei salli työkokemuksen kartuttamista opintojen aikana eikä työttömänä työnhakijana olemista valmistumisen jälkeen.
Paras keino saada Suomeen ulkomaista työvoimaa on siis muuttaa pikaisesti ulkomaalaislakia sekä ennen kaikkea tarjota ulkomaalaisille opiskelijoille laadukas koulutus, johon sisältyvät riittävät kieliopinnot. Koulutuksen maksuttomuus ei vähennä sen houkuttelevuutta, päinvastoin. Kyse on myös periaatteellisesta linjauksesta: emme kai halua asteittain romuttaa sivistysyhteiskuntamme kivijalkaa, maksutonta koulutusta?
Raija Vahasalo
KM, kansanedustaja (kok.)
sivistysvaliokunnan jäsen
