24. maaliskuuta 2006
Teksti:

”On hyvä, jos vastaaja on tarttunut johonkin asiaan viestissäni, ei vain kopioinut vakiovastaustaan”, kertoo noin kymmenillä treffeillä käynyt Hanna.
    ”Että mies ei ole vain ajatellut, että täällä oli nainen tarjolla, jonka pituus ja paino olivat kohdallaan.”
    Hanna on kerran saanut ilmoitukseensa noin sata vastausta, muulloin vähemmän. Hän diskaa nopeasti ne, jotka leveilevät rahoillaan tai ammatillaan.
    ”Jotkut saattavat kertoa esimerkiksi, että haluaisivat viettää iltaa Ullanlinnan jugendasunnossaan viiniä kristallilaseista siemaillen.”
    Hyvä huumorintaju saa hänet vastaamaan, mutta välillä hän on tulkinnut ironiaksi kommentteja, joita mies on heittänyt täysin tosissaan.
    ”Yksikin mies otti jonkinlaisen maalaisisännän asenteen ja piikitteli minua ylimieliseksi kaupunkilaistytöksi. Vasta kun tapasimme, tajusin, että se ei ollutkaan vitsi.”
    Epätoivo on hänestä pahin turnoff, samoin se, että mies puhuu seksistä ensimmäisessä viestissä.
    ”Ei kai kukaan livenäkään sano ventovieraalle, että tykkää seksistä?” hän sanoo.

”Jos viestissä kuvaillaan ulkonäköä tosi epämääräisesti, tulkitsen, että siinä on ongelmia”, kertoo muutamilla treffeillä käynyt Anssi .
    Hän löysi nykyisen tyttöystävänsä netistä, ja tämä oli ilmoittanut pituutensa ja painonsa tarkasti. Se viehätti. Jos nainen sanoo olevansa painoindeksien mukaan normaalipainoinen, se on hänestä epäilyttävää.
    Anssi kertoo saaneensa ilmoituksiinsa vain muutamia vastauksia, mutta tasokkaita.
    ”Naiset eivät massapostaile kaikille niin kuin miehet kuulemma aika paljon tekevät.”
    Monet perustelevat kovasti, miksi hakevat netistä seuraa. ”Että sieltäkin voi löytää ihan normaaleja ihmisiä.” Anssia tuollainen puhe ei kiinnosta. Tylsää on myös, jos nainen ei tiedä, mitä hakee.
    Seuranhaun tarkoitusta kuvaavista luokituksista – tositarkoituksella, seikkailu ja niin edelleen – hänestä on paras valita kohta ”ei luokitusta”. Se kertoo, että on liikkeellä avoimin mielin.

Joonas on käynyt nettitreffeillä kymmeniä kertoja. Hänestä epätoivo on huono piirre miehessä.
    ”Se, ettei käy ulkona eikä ole sosiaalista elämää.” Hän on diskannut nopeasti myös sellaiset, jotka eivät ole kertoneet seksuaalisesta suuntautuneisuudestaan kenellekään.
    Miellyttävä valokuva on monesti saanut hänet vastaamaan. Ennen ihan ensimmäisiä treffejään hän ei vielä tajunnut kysellä miehen tyylistä mitään ja tajusi tehneensä virheen heti tämän tavattuaan.
    Kerran hän tapasi baarissa miehen, jonka hän halusi tavata myöhemmin. Hän kirjoitti etsintäkuulutuksen nettiin. Vastaaja oli aivan eri tyyppi, mutta he jatkoivat ja tapasivat useasti.
    ”Se oli tavallista luontevampi tapa aloittaa keskustelu”, Joonas sanoo.

”Deittinetti vääristää kohtaamisia hirveästi”, sanoo noin parikymmentä miestä netin kautta tsekannut Mari .
    Netti mahdollistaa valinnan satunnaisten ominaisuuksien perustella, ja vaikka se on hänestä tyhmää, myös hän asettaa omia kriteereitään. Hän haluaa, että mies on pitkä, lapseton, tupakoimaton eikä ole ollut naimisissa.
    ”Tosielämässä tällaisilla asioilla ei välttämättä ole mitään väliä, jos kemiat kohtaavat”, hän sanoo.
    Hän ei vastaa niille, jotka tekevät paljon kielioppivirheitä, asuvat kaukana tai kirjoittavat pornoviestejä. Yhdelle hän vastasi, koska tällä oli koira, toiselle, koska tämä oli opettaja ja kolmannelle, koska tämä oli teekkari. Nämä yksityiskohdat olivat hänestä sympaattisia. Häntä ärsyttää, jos joku lähettää valokuvansa.
    ”Ja siis enhän minä oikeasti usko horoskooppimerkkeihin, mutta olen seurustellut muutaman oinaan ja yhden ravun kanssa. Niitä yritän nyt karttaa”, hän sanoo.
Hannan, Joonaksen ja Marin nimet on muutettu.

Elina Venesmäki
kuva Marika Maijala