Styles: Viimeiset kiusaukset

T:Teksti:

Laskiainen. Edessä neljänkymmenen päivän paasto. Kaikilla ei ole tähän vatsaa, ja vähältä piti ettei ollut Jeesuksellakaan.
    Vallitsevan käsityksen mukaanhan Jeesus oli varsin solakka, ellei jopa kuivakka kaveri. Raamatusta muistammekin kertomukset Jeesuksen ja Paholaisen yhteisistä laihdutusleireistä. Näissä tarinoissa Paholaiselle on yleensä annettu hieman ikävä rooli: Jeesus hikoilee erämaassa, yrittää kelailla syvällisiä ja huolehtia omista sekä kaikkien muiden asioista, mutta Saatanan jäpätyksestä ei ole tulla loppua. Verensokeri on alhaalla, Lähi-idän aurinko ylhäällä. Lämpötila lähentelee viittäkymmentä, Jeesus hiljalleen kiehumispistettä.
    Neljäntenäkymmenentenä päivänä riutunut Jeesus kypsyy lopullisesti, kun Pelsepuupi sekoilee sorakasassa ja rääkyy ihmemiestä taikomaan ruokaa.
    Ajatteleeko Jeesus tuolla hetkellä Pelsepuupin sananvapautta?
    Vai ajatteleeko hän jotain muuta?
    Tätä Raamattu ei paljasta, mutta se tiedetään, että Jeesus palaa autiomaasta yksin.

Jeesus ei toki ole ainoa julkisuuden nälkäinen, joka on nuoruudessaan kohdannut kiusaajan. Myös härnääjien nitistämisen missivuotensa tavoitteeksi julistanut Ninni Laaksonen on joutunut todistamaan julmuuksia.
    ”En ole ollut koulukiusattu, mutta olen nähnyt sitä”, hän on perustellut rooliaan Iltalehden Minä en kiusaa -kampanjassa, joka on temmannut mukaansa kymmeniätuhansia koululaisia. Iltalehden toimitus on kertonut yllättyneensä huikeasta suosiosta.
     Suoraan sanottuna, Iltalehden toimituksen kiusanteon vastainen tempaus riittäisi yllättämään Pelsepuupin lisäksi mainostoimisto Bob Helsinginkin.
     Käytännön näyte lehden kiusauksen vastaisesta linjastahan on tähän mennessä ollut esimerkiksi uutinen Laaksosen 3-4 kilon ylimääräisestä jenkkakahvasta. Eli pidättäytyminen eritoten suklaan kiusauksesta ei olisi tällekään laardiprinsessalle pahitteeksi.
     Minä en kiusaa -periaate tunnetaankin keltaisessa lehdistössä laajemmin nimellä Minä en kiusaa, vaan käytän sananvapauttani.
    Tanskassa asiasta on kokemusta myös valkoisen lehdistön ja Raamatun käännösten piiristä. Luukkaan näkemys rienaavasta sielunvihollisesta on siellä jo saanut uuden muotonsa ”Väärä profeetta esittää kritiikkiä Jeesuksen elämäntapavalinnoista”.