10. helmikuuta 2006
Teksti:

Tutkintojen uudistaminen syksyllä 2005 vaikeutti tulevien juristien opiskelua. Vain joka kymmenes oikislainen on tyytyväinen siihen, että lukukausien sijaan nykyisin opiskellaan periodeissa. Lisäksi oikislaisista 56 prosenttia on tyytymättömiä opetuksen tasoon Helsingin yliopistossa.
    Tiedot ilmenevät Ylioppilaslehden tekemästä kyselystä, jolla kartoitettiin Helsingin yliopiston opiskelijoiden mielipiteitä tutkinnonuudistuksesta. Nettikyselyyn vastasi 1888 opiskelijaa. Tutkimusmenetelmän takia tulokset eivät ole täysin edustava otos Helsingin yliopiston opiskelijoista.

Tutkintojärjestelmä uudistettiin syksyllä 2005. Lukukausien sijaan nykyisin opiskellaan neljässä periodissa, ennen maisterintutkintoa suoritetaan kandidaatintutkinto ja opintoviikot on korvattu opintopisteillä. Uudessa järjestelmässä arvosanat annetaan yhdestä viiteen ja kaikkien opiskelijoiden pitäisi tehdä henkilökohtainen opintosuunnitelma eli Hops.
    Tutkinnonuudistuksen yksi tavoite oli, että opiskelijoiden työmäärät eivät lisääntyisi. Tavoite näyttää epäonnistuneen. Joka toinen opiskelija on sitä mieltä, että tutkinnonuudistus on aiheuttanut heille jossain määrin lisätöitä. Vajaa kolmannes on sitä mieltä, että joutuu uudistuksen takia opiskelemaan aikaisempaa enemmän.
    Opiskelijat toisaalta myös pitävät uudesta tutkintojärjestelmästä. Etenkin periodit ja uusi arvosteluasteikko ovat useimpien opiskelijoiden mieleen. Tutkimuksen avovastauksissa myös henkilökohtaista opintosuunnitelmaa ja uusien tutkintojen selkeyttä pidetään positiivisena asiana.
    Yleisesti ottaen opiskelijat eivät osaa sanoa, ovatko tyytyväisiä järjestelmään. 44 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa, kumpaa järjestelmää pitää parempana.

Uudistuksesta vastaava vararehtori Hannele Niemi epäilee lisääntyneen työmäärän johtuvan siirtymävaiheesta.
    ”Monet saattavat opiskella nopeammin, jotta voisivat suorittaa tutkintojärjestelmän vanhoilla vaatimuksilla. Näin me myös toivomme – että kukaan ei olisi kahden tutkinnon loukussa.”
    Oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani Jukka Kekkonen ei ole yllättynyt oikeustieteen opiskelijoiden ongelmista.
    ”Me tiesimme etukäteen, että uudistuksen lähtökohdat ovat muualla kuin meillä. Opiskelijat itse olivat innokkaina ajamassa uudistusta pohtimatta silloin riittävästi putkimallin ennakoitavia ongelmia.”
    Kekkosen mukaan tiedekunta on jo tehnyt korjauksia järjestelmään. Käyttöön on otettu yksi ylimääräinen tenttikierros ja tenttiaikatauluja on siirrelty. Opettajien työmäärää ei kuitenkaan voi lisätä kohtuuttomasti.
    ”Pidemmällä aikavälillä joudumme miettimään, pitäisikö nykyistä putkiopiskelumallia väljentää selvästi. Mielestäni pitäisi”, Kekkonen sanoo.

Tutkinnonuudistuksesta sanottua

Kandin pakolliseksi tekeminen ei ole miellyttänyt – tuntuu siltä, että kandista ei ole yritetty tehdä varteenotettavaa. Laitoksen suhtautuminen on se, että heikosti menestyneitä oppilaita yritetään neuvoa lopettamaan kandiin.
Mies, valtiotieteellinen

Koko henkilökunta tuntuu olevan ihan pihalla kaikesta, mikä ei ainakaan helpota uuden opiskelijan elämää.
Nainen, humanistinen

Uudistus on lähinnä hidastanut oikeustieteen opiskelijoiden valmistumista, sillä tenttikierroksia on karsittu ja useiden aineiden tentit on niputettu samoille päiville.
Mies, oikeustieteellinen

Uusi tutkinto on ihanan selkeä ja monipuolinen! Opetustarjontaa on selvästi mietitty aiempia vuosia tarkemmin, ja se on vaikuttanut myönteisesti minunkin opintoihini.
Nainen, humanistinen

Sekavuutta että kannattaako vaihtaa uuteen vai pysyä nykyisessä järjestelmässä. Olen kysynyt usealta tiedekunnan ihmiseltä neuvoa, mutta kaikki vastaavat eri tavoin, tosin useimmiten tyyliin: ”Jaaa, no, se on sinun itse mietittävä ja päätettävä.” Siispä paraikaa mietin sitten ihan yksikseni.
Nainen, valtiotieteellinen

Opiskelen lääketiedettä. Tutkintouudistuksen kuten kaikkien muidenkin uudistusten vaikutukset tiedekuntaamme on onnistuttu estämään jo sadan vuoden ajan.
Mies, lääketieteellinen

Tutkinnonuudistuksen myötä tuntuu, että koko ajan kytätään, hengitetään niskaan ja vaaditaan etenemään huippunopeaan tahtiin, ja jos ei määräajassa valmistu, niin siitä tulee hirveitä seuraamuksia.
Nainen, valtiotieteellinen

Ei voi lähteä ulkomaille/harjoitteluun, jotta ehtii valmistua ennen 2008. Muuten tulee iso läjä kursseja käytäväksi.
Mies, valtiotieteellinen

Yliopistossa vastaan tulleet periodit ja hopsit olivat oikeastaan vain tuttua jatkoa lukion jaksoille ja kurssisuunnitelmille.
Nainen, valtiotieteellinen

Esa Mäkinen
kuva Linda Linko