Ylioppilaskunnassamme on käynnissä kiinteistöjen kehittämishanke, jonka keskeinen osa on kolmannen ylioppilastalon rakentaminen.
Projekti käynnistyi 1990-luvun lopulla järjestöjen lisääntyneen tilantarpeen takia. Käytössämme olevat tilat eivät vastaa nykyvaatimuksia eivätkä esimerkiksi ole esteettömiä.
Rakentamisen mahdollistava Leppäsuon asemakaavamuutos valmistui syksyllä 2005. Talosta ei ole toistaiseksi järjestetty arkkitehtuurikilpailua.
Edustajiston käsiteltäväksi tulee 14.3.2006 tilaohjelma, jonka pohjalta rakennustöiden on tarkoitus alkaa vuoden 2007 aikana. Toivomme, että talosta järjestettäisiin tilaohjelman pohjalta vihdoin arkkitehtuurikilpailu. Tämäkin malli mahdollistaisi rakennustöiden aloittamisen vuonna 2007.
Valtioneuvosto kehotti 1998 arkkitehtuuripoliittisessa strategiassaan julkisia rakennuttajia käyttämään arkkitehtuuri- ja suunnittelukilpailuja suunnittelijavalinnan perustana. Arkkitehtuurikilpailut ovat Suomessa 130-vuotinen perinne ja useimmat merkittävimmät julkiset rakennukset ovat syntyneet niiden tuloksena – kuten Uusi ylioppilastalomme.
Arkkitehtuurikilpailu suo rakennuttajalle mahdollisuuden tarkastella monipuolisesti ratkaisuvaihtoehtoja ja varmistua lopputuloksen parhaasta laadusta. Kilpailut edistävät arkkitehtuurin uudistumista, rakentamisen innovatiivisuutta ja herättävät tervetullutta keskustelua osallistaen näin yleisöä.
Edessämme on ehdottomasti edustajistokaudentärkein ja kauas kantoisin päätös. Haluammekin, että jokainen edustajiston jäsen tekee itselleen selväksi, kuinka merkittävästä asiasta on kyse ja että jokainen ylioppilaskuntamme jäsen tietää, mitä edustajisto heidän puolestaan päättää. Halusimme tai emme, rakennus muistuttaa valinnastamme vielä kauan sen jälkeen, kun meitä ei enää ole.
Talo on jo taloudellisen ja kaupunkikuvallisen volyyminsä vuoksi tärkeä viesti. Se kertoo ylioppilaskunnastamme, sen arvoista ja menettelytavoista. Edustajisto on joka tapauksessa vastuussa siitä, mitä talolla ja sen suunnitteluprosessilla halutaan sanoa.
Sen kuluneen vajaan vuosikymmenen aikana, jona taloa on huolellisesti valmisteltu, edustajiston kokoonpano ja valtasuhteet ovat ehtineet vaihtua useita kertoja. Ylioppilaskunnan jäsenistökin on ehtinyt uusiutua lähes täysin samana aikana. Tehtyjä ja tekemättä jääneitä päätöksiä on voitava ja uskallettava kyseenalaistaa, jotta päätösten sisältö ja henki vastaisivat jäsenistön ja demokraattisesti valitun edustajiston nykyistä tahtoa.
Ylioppilaskuntamme strategiassa lukee:”Ylioppilaskunnan päätöksenteko on avointa, osallistavaa ja vaikuttamiseen kannustavaa. HYY on toiminnassaan rehellinen, suoraselkäinen ja itsenäinen. ”Joukkoon pitäisi mielestämme lisätä myös päätösten valmistelun läpinäkyvyys. Toivomme, että ylioppilaskunnalla riittää tahtoa sitoutua näihin ihanteisiin.
Martti Tulenheimo, Emma Kari, Linus Lång, Antti Miettunen
HYY:n vihreiden edustajistoryhmän jäseniä
