24. helmikuuta 2006
Teksti:

”Olen niin väsynyt. Tehdäänkö yhdessä itsemurha? En voi tehdä sitä yksin.”
    Monitorin ruutu täyttyy japanilaisista kirjoitusmerkeistä. Tutkija Miika Pölkki Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitokselta tulkkaa ja kertoo, mitä ruudulla lukee.
    ”Voisiko joku tappaa minut? Ota yhteyttä.”
    ”Kertokaa minulle suhteellisen mukava tapa tehdä itsemurha.”
    ”Haluan kuolla. Haluan kuolla. Haluan kuolla. Haluan kuolla…”
    Jisatsuhitai eli Haluan itsemurhan -sivustolla on sivukaupalla nuorien, 20-30-vuotiaiden japanilaisten viestejä. Enemmistö viesteistä on naisilta. Sivu on yllättävän aneeminen: pelkkä harmaa tausta, hennot kirjoitusmerkit, viesti toisensa perään. Ei jälkeäkään japanilaisesta neonvalojen ja kirkkaiden värien Hello Kitty -maailmasta.
    Aneemisuus ei kuitenkaan johdu käyttäjien synkeästä mielenmaastosta, vaan sille on käytännöllisemmät syyt. Sivustoa käytetään pääasiassa kännyköillä, joten yksinkertainen toteutus toimii nopeammin.
    ”Tämäkin viesti on tullut ihan päiväsaikaan. Ihmiset kirjoittelevat näitä väsyneenä, vaikka junassa töistä tullessaan”, Pölkki kertoo.

Netto jisatsut eli internet-itsemurhat ovat nyt kuuminta hottia japanilaisessa itsemurhaskenessä. Viime vuonna tehtiin 91 netin kautta sovittua ryhmäitsemurhaa. Luku on kolminkertaistunut parissa vuodessa.
    Pölkin mukaan nuorten itsemurhat kertovat maassa vallitsevasta nuorten arvotyhjiöstä. Suurilla ikäluokilla oli mitä tavoitella, mutta nyt kaikilla on kaikkea eikä millään ole oikein mitään merkitystä.
    ”Sosiaaliset suhteet ovat Japanissa yllättävän vaikeita”, Pölkki toteaa. Jos nuori ei niissä onnistu, hänestä tulee helposti hikikomori, huoneeseensa ja itseensä kuukausiksi vetäytyvä drop-out.
    Yhteisyyden kaipuu on silti syvä. Niin syvä, että monista yhdessä tehty itsemurha on helpompi kuin yksinäinen.
    ”Japanissa melkein kaikki tehdään yhdessä. Vieraatkin ihmiset ja jo pelkkä heidän läsnäolonsa tuovat turvallisuutta”, Pölkki kertoo.
    Arkisimmillaan ryhmän kaipuu näkyy japanilaisissa peliluolissa, joissa kirkkaiden valojen loisteessa ja mojovassa hälyssä sadat ihmiset pelaavat tuntikausia pelejään, puhumatta kertaakaan kenellekään.

Viranomaiset ovat heränneet ongelmaan vähitellen. Nyt verkosta poistetaan itsemurhan toteutuksessa neuvovia saitteja. Puolen tunnin googlauksella ei löydy ainuttakaan, vaikka vielä viime vuonna Pölkki löysi niitä hetkessä.
    Mutta jos ei netistä löydä, kannattaa marssia kirjakauppaan. Sieltä voi ostaa myynti-listojen kärkeen kohonneen Kaikki keinot itsemurhaan -teoksen.
    Netti-itsemurhaajat ovat tähän mennessä suosineet lääkkeitä tai kaasumyrkytystä. Auto ajetaan syrjätielle, nostetaan grilli sisään, valellaan se myrkyllä, ja ei muuta kuin tulta perään.
    Vain mielikuvitus on rajana, ainakin ilmoituksissa.
    ”Suicide holiday. Lähdetään yhdessä ulkomaille ja tehdään itsemurha. Minulla on keinot tiedossa.”

Päivi Ala-Risku