Yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin hakijat tekevät päätöksensä opiskelupaikasta usein riittämättömin tiedoin. Tuoreen tutkimuksen mukaan lähes 60 prosentilla nuorista on hakuvaiheessa epäselvä käsitys opintojen sisällöstä. Monille epäselvää oli myös se, millaisiin töihin opinnot valmentavat.
Nuoret eivät usein tiedä tarpeeksi haaveilemastaan opiskelupaikasta.”Kun todellista tietoa ei ole, mielikuvat ratkaisevat valinnassa paljon – ja moni keskeyttää opintonsa”, sanoo tutkija Päivi Vuorinen Jyväskylän yliopistosta.
Hänen tutkimukseensa osallistui reilut tuhat nuorta, jotka hakivat opiskelupaikkaa keväällä 2001. Vuorinen seurasi hakuprosessia kahden vuoden ajan. Tuona aikana 80 prosenttia seuratuista pääsi opiskelemaan. Yliopistoissa koulutusohjelmaa vaihtoi 24 prosenttia ryhmästä, ammattikorkeakoulussa vain 5 prosenttia.
Tutkija selittää virhevalintoja tiedon epämääräisyydellä. Opiskelupaikoista saatava tieto voi olla lukiolaiselle vaikeasti ymmärrettävää. Opetuksen todellinen sisältö saattaa jäädä sivuun, kun koulut rakentavat itselleen vetävää imagoa.
Tärkein valintaperuste oli alan kiinnostavuus, mutta juuri tieto tästä saattoi pohjautua väärään mielikuvaan. Ammattikorkeakoulun valinneet perustelivat valintaansa myös opintojen käytännöllisyydellä, yliopistoon pyrkijät koulutuksen tasokkuudella ja arvostuksella. Tärkeää oli myös helppous, se oliko opiskelupaikka lähellä kotia tai miten helppo sinne oli päästä sisään.
Tutkimuksessa opetuksen laatu sai osakseen kärkevää kritiikkiä varsinkin yliopisto-opiskelijoilta.
Yksi vastaaja kommentoi esimerkiksi, että opetuksen taso oli hänelle aikamoinen järkytys. Korkeimmalla mahdollisella koulutustasolla hän oli luullut saavansa hyvää opetusta. Opetus olikin sellaista, että joku puhelee yksin jotain, mikä ei ollenkaan aukea.
”Opettajia pidettiin yleisesti huippuasiantuntijoina, mutta samalla sanottiin, etteivät he osanneet tuoda opetustaan sellaiselle tasolle, että opiskelijat tajuaisivat”, Vuorinen sanoo.
Elina Venesmäki
