09. joulukuuta 2005
Teksti:

Sali on pieni ja koruton. Pinta-alaa on noin puolet Uuden ylioppilastalon juhlasaleista. Korkeutta on sentään noin kaksi kertaa enemmän.
    Lisätilaa löytyy siirrettävän seinän takaa, jossa on toinen samankorkuinen, mutta pienempi huone. Sen kummemmin tilaa esittelevät Kruunun kilta Oy:n edustajat kuin vierailevat Karjaisen osakunnan aktiivit eivät kuitenkaan tiedä, miten huoneet alun perin yhdistyivät toisiinsa.
    ”Ehkä tämä oli näyttämö”, ehdottaa saliin tutustumassa oleva varakuraattori Ilkka Pölönen.
    Näyttämön sijainti ei ole Karjalaisen osakunnan vanhojen juhlatilojen ainoa mysteeri. Vaikka vuonna 1912 Liisankadulle rakennetun Karjalaisten osakuntatalon alkuperäinen sisustus tilattiin kuluja säästämättä arkkitehti Armas Lindgreniltä, ei kansallisromanttisesta sisustuksesta ole jäljellä kuin eteisen sohva ja salin kattoa kiertävät kipsiornamentit.
    Niidenkin väri tosin epäilyttää.
    ”Sininen ei kuulu osakunnan väreihin. Todennäköisesti ne ovat olleet punamustia”, Pölönen pohtii.
    Salin riisutusta asusta ei kuitenkaan voi syyttää yksin nykyisiä valtiai ta, Kruunun kiltaa eli Helsingin vapaamuurareita.

Karjalainen osakunta menetti talonsa ensimmäisen maailmansodan tuomien talousvaikeuksien takia vuonna 1915 majailtuaan tiloissa vain muutaman vuoden.
    Osakunta palasi Uudelle, ja talon osti yksityinen asunto-osakeyhtiö. Isolle salille oli kuitenkin vaikeaa löytää pysyvää omistajaa, ja vuosien mittaan se ehti toimia niin yliopiston luentosalina, varastona kuin kirkkonakin.
    Vuonna 1941 salissa avattiin elokuvateatteri Aula, joka viihtyi salissa yli 40 vuotta. Teatterin aikana tiloja muokattiin kovalla kädellä useaan otteeseen.
    1972 Karjalainen osakunta muutti takaisin taloon seuranaan Viipurilainen ja Kymenlaaksolainen osakunta. Osakuntien nykyiset tilat sijaitsevat kuitenkin eri osassa taloa kuin juhlasali.
    Elokuvateatterin lopetettua vuonna 1985 karjalaisten salin osti pohjoismaiden suurin valokuvausyritys Q Studio, joka teki salista studion. Koska studio kuvasi runsaasti kuvia postimyyntikatalogeihin, tiloihin lavastettiin uusia sisustuksia lähes viikoittain.
    Laman kaadettua Q Studion, salin osti sen nykyinen omistaja Kruunun kilta Oy. Yhtiössä ovat osakkaina kaikki Helsingissä toimivat vapaamuurariyhteisöt.
    ”Kun me muutimme tänne, tilat olivat todella heikossa kunnossa”, kertoo salia esittelevä Kruunun killan pitkäaikainen jäsen Reijo Ahtokari.
    ”Kunnostimme nämä sitten omaan käyttöömme.”
    Tämän päivän sisustus koostuukin vapaamuurarien kokouksissa käytettävistä tuoleista. Seiniä koristavat Kruunun killan liput, ja eteistilassa on jäsenien muotokuvia.
    Tilan historia näkyy vain pienissä yksityiskohdissa. Portaat, jotka loppuvat nyt seinään, veivät aikoinaan osakunnan asuntolatiloihin.
    Alakerran portaiden keskellä seisoo tukeva pylväs.
    ”Alun perin ajattelimme poistaa pylvään, mutta sitten opimme, että se on tuettu maahan ainakin seitsemän metrin syvyydeltä. Päätimme, että sen katkaiseminen ei varmaankaan olisi viisasta.”

Juha Merimaa