Yhdysvalloissa, vapauden maassa, vietetään joulukuun kymmenes miekkavalas Keikon kuoleman kaksivuotismuistopäivää. Muissa maissa juhla tunnetaan yhä YK:n ihmisoikeuksien päivänä.
Syy nimenmuutokseen on luonteva. Siinä missä vankeudesta vapautetun orcinus orcan muisto lämmittää amerikkalaisten sydämiä kuin pellillinen piparkakkuja, lähes puolet heistä katsoo 10 000 voltin sähköpampun olevan sopiva homo sapiensin lämmittelyväline Guantanamossa.
Vastaavan määrän voltteja heittäneellä Keikolla olisi ollut tähän varmasti jotain painavaa sanottavaa. Viisitonnisena se oli mitä suurimmissa määrin poliittinen eläin.
Naton raja-alueilla epäilyttävässä klaanissa liikkunut Keikohan vapautettiin vapaudestaan jo poikasena. Koska sen kuviot olivat mustavalkoiset, aluksi uskottiin, että se voisi sopeutua amerikkalaiseen yhteiskuntaan.
Temppuiluun taipuvainen valas saatiinkin nopeasti ruotuun. Kun kouluttaja käski sen hypätä, jalaton Keiko vastasi koskettavasti: ”Kuinka korkealle, sir?”
Mutta varsin pian heräsi epäilys, ettei Keiko ollutkaan viaton luontokappale. Olihan Michael Jacksonkin tehnyt ostotarjouksen tästä suurpedosta, joka oli vihjailevasti nimetyssä elokuvassaan Free Willy esittänyt 12-vuotiaan pojan parasta ystävää.
Ja vaikka luonnonvaraisten orcinusten ei tiedetty syöneen ihmisiä, ruumiita rantautui Kuuban suunnalta kiistatta harva se päivä. Eikö Keikon mustanaamioinen serkku Mohammad Keiko oltukin nähty Atlantiksen liepeillä juuri ennen kuin rysähti?
Mitään ei voitu todistaa. Rotuvihaa ei silti voinut olla aistimatta. Anglosaksit olivat vakuuttuneita, että Keiko oli tappajavalas, killer whale!
Tässä kohdin saavumme historialliselle vedenjakajalle.
Kansanliike nimittäin keksi tuolloin verrata älyllisen olennon jo 25 vuotta jatkunutta tutkintavankeutta epäinhimilliseen kidutukseen. Se oli kohtalokas, mutta opettavainen virhe. Sillä miten kävi, kun armahdukseen lopulta myönnyttiin?
Norjalaisvuonoon kipattu Keiko ei osannutkaan vapautua. Se meni ihan puihin, vaikka suunnan piti olla ulapalle. Sitten, raadeltuaan muutaman viattoman kuutin se lopulta kuolla kupsahti itsekin.
Tarinan opetus? Keiko vihasi vapautta! Sen koommin ei Amerikassa erehdytty antamaan ihmisoikeuksia kaikenlaisille elukoille.
