28. lokakuuta 2005
Teksti:

Ainakin Sartresta asti antiikin draamoista on kaivettu allegorioita modernille maailmanmenolle. Tällä kertaa brittidramaatikko Martin Crimp on siirtänyt Sofokleen Trakhiin naiset -tragedian terrorismin vastaista sotaa käyvään aikaamme. Pirstoutuneen nykymaailman menoa aiemminkin luodanneen Crimpin uusi näytelmä Julmaa ja hellää muuntaa Herakleen kenraaliksi, joka kitkee terrorismia maailmasta tappamalla kokonaisen kaupungillisen ihmisiä jossain päin Afrikkaa.
    Kenraalin vaimo odottaa olohuoneessaan grogilasi kädessä miestään palaavaksi. Sen sijaan hän joutuukin vastaanottamaan kummallisen sotasaaliin kotiinsa. Tästä tarina etenee veriseen loppuunsa Sofokleen tragediaa tarkasti seuraten.


Terhi Panula esittää Julmaa ja hellää -näytelmässä kenraalin vaimoa.

Esa Leskisen ohjaus Suomen Kansallisteatterissa sekoittaa 1940-50-lukujen amerikkalaisten perhedraamojen tunnelmaa kreikkalaiseen tragediaan. Korruptoituneen yläluokan steriilin olohuoneen taustalla näkyvät valkeat temppelin pilarit. Vahva teksti, kliininen lavastus, taustalla soiva Billie Holiday sekä värikäs puvustus alleviivaavat taitavasti irvokasta asetelmaa, jossa länsimainen valtaeliitti luotsaa verilöylyjä köyhiin maihin hyvinvointivaltioidensa luksuskodeista käsin. Crimp tuntuu esittävän, että nykyajan sotapäälliköt pitävät itseään antiikin sankareiden veroisina puolijumalina öykkäröiden kuin siirtomaaherrat pitkin maailmaa.
    Terhi Panula liikehtii kenraalin vaimona lavalla tavalla, joka tuo mieleen Suomen filmiteollisuuden varhaisvaiheet. Hän piirtää suuria draaman kaaria kehollaan ja äänenkäytöllään. Petri Liskin esittämä jenkkihallituksen lipeviä öljymiljonäärejä kovasti muistuttava ministeri taas tuo outoa komiikkaa mahtipontisen draaman keskelle.
    Epäkiitollisimmat roolit ovat saaneet antiikin kuoron tehtävää toimittava Maria Kuusiluoman, Elena Leeven ja Anna Paavilaisen blondikoomikko. He huseeraavat barbiemaisina ääliöinä pitkin beigeä huushollia – ensin Panulan draamakuningattaren ympärillä, sen jälkeen Pertti Sveholmin karhean väkevän kenraalin kintereillä.
    Ainut todellinen läsnäolon hetki esityksessä syntyy Sveholmin kenraalin puhuessa sairaasta halustaan puhdistaa maailma terrorismista. Crimpin kenraalissa ei ole mitään esikuvansa Herakleen sankarillisista puolista. Oman himonsa ajamana tämä hullu on tapattanut tuhansia vain saavuttaakseen omat tarkoitusperänsä.
    Kansallisteatterin esitys ei juuri onnistu avaamaan uusia näkökulmia terrorismiaiheeseen, vaikka Crimpin teksti on hyvä. Hurjat väitteet ja veritekojen sairaat motiivit jäävät kovin etäälle, perinteisen ja puisevan ohjauksen jalkoihin.

Maria Lyytinen
Kuva Leena Klemelä

Julmaa ja hellää Kansallisteatterin Pienellä näyttämöllä. Liput 26 € / 10 €.