Sanotaan että nuorissa on tulevaisuus. Mitä he sitten ajattelevat?
Lääketieteen opiskelijoiden toteuttama kansainvälinen PeaceTest-tutkimus antaa osviittaa. Lähes seitsemältäsadalta 14-vuotiaalta ympäri Suomea kyseltiin sodasta, väkivallasta, ihmisoikeuksista ja rasismista.
Tulosten perusteella yli 80 prosenttia nuorista pitää köyhyyden, kodittomuuden ja nälän poistamista tärkeänä. Lähes puolet hyväksyisi kuolemantuomion. Miltei viidenneksen mielestä omaisuuden puolustaminen on riittävä peruste tappamiselle. Hiukan yli 40 prosentin mielestä terroristit eivät ansaitse inhimillistä kohtelua.
Monet PeaceTestin kysymykset ovat vaikeita aikuisille, teini-ikäisistä puhumattakaan. Kyselyn tarkoitus ei olekaan toimia tietokilpailuna, vaan herättää ajatuksia. Sen se myös tekee.
Kansainvälisen oikeuden ja diplomatian merkitystä korostavalla ulkopolitiikan koulukunnalla on selvästi vaikeuksia saada viestinsä läpi nuorille. ”En osaa sanoa” on yleisin vastaus, kun kysytään diplomatian merkitystä kansainvälisten konfliktien ratkaisemisessa.
Terroristien kohteluun liittyvien asenteiden perusteella ”joko olet puolellamme tai meitä vastaan”- retoriikka tuntuu uppoavan nuoriin. Siitä huolimatta, että sen puolesta liputetaan toisella mantereella ja Suomen ulkopoliittinen keskustelu keskittyy diplomatian puolustamiseen. Ja vaikka kyselyyn vastanneet nuoret eivät ole törmänneet terrorismiin kuin televisiossa.
Kansainvälistä politiikkaa koskevan uutismassan vaikeaselkoisuus tai siihen liittyvien kysymysten sekavuus ei tunnu selittävän kattavasti PeaceTestin tuloksia. Informaatiotulvan keskellä varttuneiden 14-vuotiaiden luulisi osaavan poimia isoista uutisaiheista ainakin keskeisen sanoman.
Asennemittareita katsellessa jääkin pohtimaan ovatko nuoret lopulta liikaa median varassa sotaa koskevissa kysymyksissä. Taistelut ja ruumisluvut keräävät usein isoimmat otsikot. Samalla neuvottelupöydissä hitaasti hierotut diplomaattiset ratkaisut saattavat jäädä etäisiksi.
Vetoaako jyrkkiin vastakkainasetteluihin perustuva ajattelu nuoriin juuri selkeydellään? Vai onko tietyt perusoikeudet kaikille ihmisille suova arvopohja murentumassa?
Tähän yksi PeaceTestin kaltainen kysely ei pysty tyydyttävästi vastaamaan.
Matti Rämö
