28. lokakuuta 2005
Teksti:

New Yorkilainen freelance-ad Ji Lee sai idean. Hän painatti nelisen vuotta sitten 15 000 puhekuplatarraa ja liimasi niitä mainoksiin ympäri kaupunkia. Hän arveli, että joku kirjoittaisi kupliin jotain. Näin kävikin.
    Hän kävi kuvaamassa kuplia ja kokosi kuvia nettiin. Kuvissa vaatteita mainostava muikea nainen kyselee: ”Mikä sota?” ja toinen pyytää katsojaa pelastamaan itsensä objektiksi tekemiseltä. I Robot -elokuvan mainoksessa tarra käskee olemaan hiljaa ja shoppaamaan. IBM:n mainoksessa pukumies kertoo käyttävänsä konetta pornon lataamiseen.
    Nyt tarrat ovat lopussa, mutta Ji Lee on jo tilannut 10 000 uutta. Projektinsa hän rahoittaa tekemällä mainoksia.

Hmm. Mainoksia kritisoiva mainosmies? Mitä Ji Lee oikeastaan haluaa sanoa?
    ”Jos mainostajat kerran haluavat peittää koko maailman mainoksillaan, niiden pitäisi ainakin olla kiinnostavia. Nyt 99,9 prosenttia mainoksista on uskomattoman tylsiä”, hän sanoo sähköpostitse.
    Ji Lee sanoo projektin olevan myös tapa sovittaa hänen omia mainosmaailmassa tekemiään syntejä.
    No, varmasti myös keino tehdä nimeä ja herättää työnantajien kiinnostusta.
    Tähän mennessä siviilipoliisit ovat sakottaneet Ji Leeta kolme kertaa. Sakot ovat hänestä pieni riesa.
    ”Kun poliisi saa minut kiinni, olen hyvin kohtelias. Vannon, että en tee tätä enää koskaan,” hän sanoo.
    Tarrojen liimaaminen on niin hauskaa, ettei reilun 40 euron maksu tunnu missään.
    ”On todella tyydyttävää liimata tarra ja käydä myöhemmin katsomassa, mitä ihmiset ovat siihen kirjoittaneet. Voisin jatkaa tätä projektia loppuelämäni”, hän sanoo.

Elina Venesmäki

www.thebubbleproject.com