28. lokakuuta 2005
Teksti:

Helsinki hellii insinöörin unelmaa. Marraskuun alussa kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee rakennusviraston ehdotuksen, jonka mukaan keskustan alitse pitäisi rakentaa tunneli autoja varten.
    Hanketta perustellaan ruuhkien vähentämisellä, huoltoliikenteen sujuvuudella ja laajemmin sillä, että keskustan liikkeet on pidettävä mukana kovenevassa kilpailussa. Keskustan kauppa kasvaa kehäteitä hitaammin, ja tästä on päätelty, että keskustaa uhkaa autioituminen.
    Laajempi ideologia tunnelisuunnitelman taustalla on se, että yksityinen autoilu ja julkinen liikenne olisivat kaupungissa samanarvoisia.

Keskustatunneli maksaisi 300 miljoonaa euroa ja siellä kulkisi 50 000 autoa vuorokaudessa. Saman voi laskea toisin: aina kun autoilija ajaisi tunneliin sen valmistumisen jälkeisenä vuosikymmenenä, hän saisi 1,5 euroa tukea autoilulleen.
    Mistä rahat?
    On vaikea kuvitella, että keskustan kauppiaat arvostaisivat hanketta niin paljon, että suostuisivat sen maksajiksi. Valtiota tuntuu taas kiinnostavan enemmän rahoittaa Oulun seudun mökkiteitä kuin pääkaupungin tärkeitä väyliä. Helsinki maksaisi todennäköisesti suuren osan, mutta käytännössä myös käyttäjät joutuisivat maksamaan. Saataisiinpa sentään tietullit Helsinkiin.

Samalla 300 miljoonalla eurolla saisi myös jatkettua metron Espoon Matinkylään saakka. Muutenkin joukkoliikenteen tukeminen toisi paljon samoja hyötyjä, kuin mitä keskustatunnelin sanotaan tuovan.
    Keskustatunnelia markkinoidaan kauaskatseisena kaupungin kehittämisenä. Pikemminkin se edustaa lyhytnäköisen pakokaasukulttuurin viimeisintä korahdusta.
    Tunnelissa ei ole kysymys vain autoilun tai kaupan ongelmien ratkaisemisesta. Pitkällä tähtäimellä kysymys on siitä, onko Helsinki eurooppalainen kaupunki vai espoolainen ostoskeskus.
    Kaupungissa pitää haluta asua. Hyvä kaupunki ei ole itsekkäiden yksilöiden palvelukeskus, vaan avoimien ihmisten kohtaamispaikka, elinpiiri ja koti. Luova luokka asuu päällekkäin, matkustaa rinnakkain ja arvostaa kuhinaa enemmän kuin yksityisyyttä.
    Vakavasti otettavaa pitkäjänteisyyttä olisi tehdä espoolaisille kerralla selväksi, että Helsinkiä kehitetään jatkossa joukkoliikenteen kaupunkina.
    On aika yhdentekevää, rakennetaanko Espooseen metro, pikaraitiotie vai vaikka luotijuna. Jotain pitäisi tehdä ja nopeasti.
    Länsiväylälle voisi pystyttää tietullit vaikka heti. Ne piristäisivät Espoossakin kummasti keskustelua, miksi Helsinkiin ei voi päästä järkevämmin ja halvemmalla.

Esa Mäkinen