Toukokuulta 1974 olevan Suosikin lukeminen muistuttaa käyntiä vahakabinetissa. Kansi hehkuttaa glam-rocktähti Gary Glitteria. Peremmällä Arnold Schwarzenegger mainostaa kehonrakennuslehteä uimahoususillaan. Pääjuttu kertoo Dick Dynamitesta.
Kolmessakymmenessä vuodessa Schwarzenegger on pinnistänyt kuvernööriksi, Glitter saanut syytteen lapsipornon tuottamisesta ja Dynamite ehditty unohtaa. Mutta Erkki-Pekka J. Helteen toukokuussa 1974 debytoinut lääkäripalsta porskuttaa edelleen.
Sukupolvi toisensa jälkeen Bees & Honey -palstan nuorimmat lukijat ovat pohtineet, mitä eroa on petankilla ja pettingillä. Helle on kommentoinut kysyjien painoa, ottanut kantaa seurustelukumppanin yläikärajaan ja muistuttanut riittävien yöunien ja ulkoilun merkityksestä. Nuorisolehden valistusautomaatti on henkireikä niille, jotka ujostelevat kysyä aroista asioista terveydenhoitajalta tai vanhemmilta.
Helteen neuvot ovat tulleet tutuiksi, mutta niiden antaja on jäänyt etäiseksi. Varataanpa aika vastaanotolta.
Ruusulan Lääkäriaseman vastaanottohuone näyttää tavanomaiselta, mutta tutuin yksityiskohta puuttuu. Helle ei ole pukeutunut valkoiseen takkiin.
”Lapset eivät ujostele niin herkästi, jos lääkäri ei näytä kauhean viralliselta”, Helle perustelee vetäessään työasua päälleen kuvaajan mieliksi. Vyöllä heiluu Savonlinnan torilta ostettu tunnelmanlaukaisija: lapsen nyrkin kokoinen nahkakukkaro.
”Tää on kätevä keskustelunavaaja. Pikkupojat kyselevät, että onko sulla kranaatti. Ujotkin potilaat saattavat rohkaistua ja tulla hypistelemään tätä.”
Helle hymyilee samaa lempeää hymyä kuin palstaansa koristavassa kuvassa ja tiputtelee vastauksia rennosti. Sekä lasten että vanhempien kanssa asioimiseen tottunut lääkäri osaa valaa kuulijaan luottamusta. Helteen olemuksella varustettu autokauppias nettoaisi hurjia myyntibonuksia.
Lähes alusta asti Helle on saanut kuukaudessa vähintään toistasataa kirjettä. Mahdollisuus kysyä internetissä on nostanut yhteydenottojen määrän jopa viiteensataan.
”Se on myös lisännyt poikien kysymysten osuutta. Tytöt kyselevät kuitenkin edelleen selvästi poikia enemmän”, Helle kertoo.
Kirjeiden sisältö vastaa biologian tunnilla opetettua nyrkkisääntöä: tytöt kehittyvät nuorempina kuin pojat.
”Tytöt ovat verbaalisesti selvästi poikia monipuolisempia. Poikien kirjeet ovat yleensä lyhyitä ja niissä kysytään yhtä asiaa. Tyttöjen kirjeissä esitetään kerralla laaja kirjo huolenaiheita”, Helle kertoo.
Hän pyrkii lukemaan kaikki saamansa kirjeet. Kun Helle on valinnut lehteen päätyvät kirjeet, hän siistii tarvittaessa niiden kieliasua.
Kaikesta kysytystä Helle kerää lehteen mahdollisimman kattavan otoksen.
”Vastauksilla on tarkoitus pyrkiä auttamaan mahdollisimman monia.”
Kuusikymppinen Helle on paljasjalkainen helsinkiläinen ja sen huomaa. Virallisen kuuloisen lääkäripuheen seasta hyppää tämän tästä broidin tai brenkun kaltainen slangisana.
Helle asui lapsuutensa Mikonkadulla, Kaisaniemen puiston vieressä. Isä työskenteli veroviraston osastopäällikkönä ja äiti hoiti perheen kahta poikaa kotona.
”Paljon pyörittiin ulkona, eikä meille tarvinnut juuri ohjelmaa kehittää. Seikkailtiin Kaisaniemen puistossa, kannettiin pientä korvausta vastaan laukkuja assalla ja tehtiin pyöräretkiä stadin silloisille rajoille”, Helle muistelee ja palaa saman tien valistamiseen.
”Nykyään tuntuu, että nuorille ollaan koko ajan ohjelmoimassa hirveästi tekemistä. Ajaudutaanko tässä sitten siihen, että aikuisten suunnittelemaa tekemistä on liikaa”, Helle pohtii.
Hänelle itselleen joutilaisuus ei näytä maistuvan. Se näkyi jo Helteen 1960-luvulle osuneina opiskeluaikoina.
Hän oli mukana perustamassa lääketieteen opiskelijoiden maanlaajuista Medisiinariliittoa ja vastasi siellä kansainvälisistä asioista. Se avasi mahdollisuuden käydä ulkomailla kongresseissa ja tutustua muunmaalaisiin kollegoihin. Politiikan Helle jätti muille.
Valmistuttuaan Helle on kiertänyt sekä julkista että yksityistä terveyssektoria. Matkaan mahtuvat esimerkiksi työt Kansanterveyslaitoksella, lääkintöhallituksessa ja Lastenklinikalla sekä pestit Kymen lääninlääkärinä ja pääesikunnan epidemiologina.
Virkojen ohessa Helle on aina pyrkinyt pitämään vastaanottoa Ruusulan nuorten- ja lastenlääkäriasemalla, Hakaniemen ympyrätalossa ja Dextrassa.
Vaimo ja lapset tutustuttivat aikanaan Helteen partioon. Muiden aktiivivanhempien lailla hän lainasi leireillä ammattitaitoaan ja päivysti lääkintäpisteessä.
”Suurella partioleirillä on kaikkea koti-ikävän aiheuttamasta masennuksesta ompeluhommiin”, Helle muistaa.
”Se oli antoisaa aikaa.”
”Koitan antaa nuorille myös idean siitä miten vanhemmille kannattaa kertoa vaikeista asioista”, sanoo Helle.
Suosikin lääkäriksi Helle päätyi sattumalta. Vuonna 1974 Jammun yleiselle kysymyspalstalle alkoi tulvia lääkärin ammattitaitoa edellyttäviä kysymyksiä. Kohta Lastenklinikan puhelin soi.
Ensiksi langan päähän osunut lääkäri kieltäytyi kunniasta ja välitti Suosikin puhelun Helteelle. Soittokierrosta ei tarvinnut jatkaa: valistuskärpänen oli purrut Hellettä jo aiemmin. Opiskeluaikana hän oli luennoinut nuorille huumeiden ja tupakan haitoista ja ollut perustamassa Arkadian huumepoliklinikkaa. Helle näkeekin palstan pitämisen eräänlaisena nuorisotyönä.
Huolellinen ja kysyjiä tuomitsematon vastaustyyli on purrut nuoriin lukijoihin alusta asti.
”Aina kun lukijoilta on tiedusteltu mahdollisista uudistuksista, Ekin palstaa on vaadittu ehdottomasti säilytettäväksi”, kertoo Suosikin toimituspäällikkö Marika Saastamoinen.
Vastaanotolla Helle tunnistetaan silloin tällöin Bees & Honey-palstan pitäjäksi. Jokunen nimikirjoituskin on pitänyt kirjoittaa.
Suomen teinien konsultoinnin aikana Helteen omat lapset ovat kasvaneet aikuisiksi. Hänen poikansa opiskelee nykyään logistiikkaa ja tytär arkkitehtuuria.
”En ole huomannut vastaamistavan muuttuneen vanhemmuuden myötä, mutta todennäköisesti käytännössä oppiminen on vaikuttanut siihen. Kyllä oma lapsi on paras aikuiskasvattaja.”
Nuorisomuoti muuttuu nopeasti, mutta murrosikäisten huolet tuntuvat pysyvän hyvin samankaltaisina. Tuoreimmassa Suosikissa Helle vastaa moneen kysymykseen, jotka hänelle esitettiin jo 31 vuotta sitten.
”Oman kehon kehitys on aina ollut suosikkiaihe. Myös alkoholi on aina ollut esillä. Nuoret kyselevät sen vaikutuksista ja minkä ikäisenä käytön voi aloittaa”, Helle kertoo.
Kestoaiheiden rinnalla näkyy vaihtelevia syklejä. Koulukiusaaminen ja nukkumisvaikeudet ovat viime vuosina nostaneet päätään palstalla. Painontarkkailun lisääntyminen on kuitenkin suurin trendi.
”Painoasiat saavat nykyään mediassa valtavasti huomiota. Poikiin tämä ei juuri vaikuta, mutta ulkonäköpaineista muutenkin kärsivät tytöt seuraavat näitä uutisia tarkkaan. He samaistuvat julkisuuden henkilöiden välittämiin mielikuviin ja ovat huolissaan painostaan silloinkin kun siihen ei ole mitään syytä”, Helle kertoo.
Seksuaalikuvaston lisääntyminen on puhuttanut viime vuosina. Tämä on näkynyt myös Helteen saamissa kysymyksissä.
”Seksistä on alettu kysellä entistä nuorempana, mikä näkyy etenkin tytöillä. Kotiolot, koulu ja kaveripiiri vaikuttavat suuresti siihen, miten tällaiseen kasvavaan tietopaineeseen suhtaudutaan.”
Välillä nuoret kertovat Helteelle humalassa harrastettujen seksikokeilujen jättämistä ajatuksista tai pakotetuksi tulemisen kokemuksista.
”Akuutein hätä nähdään kuitenkin varmasti erilaisissa päivystyspuhelimissa. Minullehan kysymykset tulevat aina viiveellä.”
Huumeista ja imppaamisesta kyseleminen on viime vuosina vähentynyt. Helle uskoo tämän johtuvat koulujen päihdevalistuksen kehittymisestä. Terveysvalistuksen puutteet heijastuvat suoraan Helteen palstalla.
”Luulen, että joissain kouluissa on se ongelma, että terveystietoa opettavat henkilöt, jotka eivät haluaisi sitä tehdä. Nuoret kyllä vaistoavat sen ja opetus menee tavallaan hukkaan”, sanoo Helle.
Hänestä nuorten pahoinvointi näyttää lisääntyneen. Siitä kärsii pieni osa, mutta monet masennuksen ja ahdistuksen kanssa painivat eivät saa riittävän nopeasti apua tai eivät osaa hakea sitä.
Helle selittää pahoinvoinnin lisääntymistä kiireellä ja tehokkuusvaatimuksilla.
”Vaatimusten lisääntyminen näkyy myös nuorten elämässä. Ja vanhemmat, joilla on itsellä kova tahti päällä, eivät luultavasti jaksa tukea ja valvoa lapsiaan riittävästi. Näin selkeät ja turvallisuuden tunnetta luovat rajat jäävät vetämättä.”
Jos koulun tai vanhempien apu jää vajaaksi, Helteen postilaatikossa kolahtaa.
”Moni nuori aloittaa kirjeensä sanomalla: kyllä mä tiedän, ettet sä ehkä ehdi vastata tähän. Mutta mulle tule hyvä olo kun vain tiedän, että olet lukenut tämän.”
Matti Rämö
Kuvat Veikko Somerpuro
