Britannian parlamentin alahuoneen jäseniä ihmetytti maaliskuisella tutustumiskäynnillä Suomen eduskuntaan yksi asia: suomalaispoliitikot päättivät asioista kummallisen yksimielisesti. Britannian istunnoissa tavataan väitellä.
    Keskustelu ei tosiaan ole kotimaisen demokratian vahva puoli. Puolueiden aika ja rahat kuluvat vaaleihin valmistautuessa. Tuoreita yhteiskunnallisia ehdotuksia kyetään esittämään harvoin. Kansanvalta on heikoissa kantimissa tilanteessa, jossa poliittisen suunnan muotoileminen on liki yksinomaan virkamiesten kontolla.
    Hallitus on onneksi ymmärtänyt yskän. Oikeusministeriön kokeilulla on tarkoitus tuoda vaihtoehdot ja väittely takaisin politiikkaan. Ministeriö tukee puolueita lähellä olevia säätiöitä, jotka laativat globalisaatiota käsitteleviä raportteja maailmalla yleiseen think tank -henkeen.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa, Britanniassa ja Saksassa think tankit ovat merkittävässä osassa yhteiskunnallisen vuoropuhelun herättäjinä. Suomessakin on Eva ja Etla ja muutama muu arvopohjainen tutkimuslaitos. Think tankeilla ei kuitenkaan ole täällä suurta roolia. Puolueita lähellä olevia think tankeja ei ole juuri lainkaan.
    Onko kyse ainoastaan siitä, ettei rahoittajia ole suuren maailman malliin?
    Yleisen valtio-opin professori Markku Temmes Helsingin yliopistosta uskoo, että yksi syy think tankien vähäisyyteen on maan pienuus ja mielipiteiden homogeenisyys. Suomi oli lisäksi toiseen maailmansotaan asti kaukana anglosaksisista vaikutteista.
    Hyviä syitä ottaa oppia ulkomailta riittäisi. Puolueita lähellä olevat, mutta teoriassa riippumattomat think tankit voivat heittäytyä visioimaan ilman rutiinipolitiikan huolia ja antaa tutkimuksillaan välineitä puolueiden ohjelmatyöhönkin. Puolueiden valmius julkiseen keskusteluun paranisi. Ja jos oikein hyvin kävisi, perinteinen politiikka saisi kaipaamaansa uskottavuutta.
    Entä riippumattomuus?
    Think tankien rehellinen yhteiskunnallisuus on enemmän etu kuin ongelma. Kaikella tutkimuksella on taustansa. Think tankien kohdalla se tunnettaisiin. Arvopohjainen, käytännön ehdotusten tekoon suuntautunut visiointi olisi hyvä lisä akateemisen tutkimuksen rinnalle.
    Esimerkiksi Hollannissa julkista keskustelua on viritelty osoittamalla osa puoluetuesta tutkimustyöhön. Se saattaisi Suomessakin olla harkitsemisen arvoinen idea.

Elina Kervinen

Muuta kiinnostavaa:

• Ei artikkeleita