11. maaliskuuta 2005
Teksti:

Hammaslääkärit suosittavat hankkimaan neljä hammasharjaa vuodessa. Vaikka suomalaiset todellisuudessa käyttävät vain 1,3 harjaa vuodessa, niistäkin koituu melkoinen jätekasa. Luonnonystävän purukaluston pelastaa Frisadent-hammasharja, jonka harjakset voi vaihtaa.
    ”Onhan se omalta pieneltä osaltaan materiaalin säästöä”, YTV:n jätehuollon ympäristöasiantuntija Olli Linsiö arvioi.
    Jos kaikki suomalaiset käyttäisivät ekoharjoja ja siten säästettäisiin 20 grammaa henkeä kohti, jätettä syntyisi vuodessa sata tonnia vähemmän. Ämmässuon kaatopaikalle tosin sijoitetaan päivässä kahdeksan kertaa enemmän sekajätettä.

Kestoterveyssiteet sekä kuukautiskupit eli silikoniset kuukautisveren kerääjät tarjoavat pestävän vaihtoehdon tavallisille suojille. Kuukautiskuppi on kerännyt jo kokonaisen fanijoukon, joka jakaa vinkkejä kupin käyttöön Kuukuppikunta.net -nettisivustolla.
    YTV:ssä on laskettu, että kertavaipat kuluttavat luonnonvaroja kolme kertaa kestovaippoja enemmän. Ekologisia kuukautissuojia ei ole analysoitu.
    ”Tuote, joka korvaa kertakäyttötuotteen, on materiaalitehokkaampi”, Linsiö suostuu kuitenkin toteamaan.

Suomalainen Elokuu-sampoo
hajoaa valmistajan mukaan biologisesti muutamassa päivässä.
    ”Ei kuulosta kovin haitalliselta”, Arto Kultamaa Suomen ympäristökeskuksesta kommentoi sampoon lyhyttä ainesluetteloa. Hajoamistestejä on kuitenkin monenlaisia, ja lisäksi pitäisi selvittää tuotteen myrkyllisyys.
    Kultamaan mukaan ekosampoo voisi olla hyvä valinta erityisesti haja-asutusalueella. Tavallisessa sampoossa saattaa olla yhdisteitä laidasta laitaan. Elokuu-purkin voi täyttää uudelleen ekokaupoissa, kuten Ruohonjuuressa.

Sappisaippua on tahranpoistoaine, jota valmistetaan naudan sapesta ja muista luonnontuotteista.
    ”Jos sappi on teurastamojen ylijäämätuote, on periaatteessa hyvä, että sille saadaan hyötykäyttöä”, Arto Kultamaa sanoo.
    Hänen mukaansa luonnonyhdisteet eivät ole välttämättä turvallisempia kuin keinotekoiset. Luonnontuotteet saattavat kuluttaa ympäristöä paljonkin, jos niiden valmistamiseksi pitää kasvattaa suuria kasvimassoja.

Ekotuotteet eivät ole vain päivittäistavaroita. Keskisuomalainen Secco jalostaa jätteistä muun muassa tyylikkäitä avaimenperiä ja jääkaappimagneetteja.
    Autonrenkaan sisäkumista syntyy käsilaukku, pesukoneen rummusta ja jätepuusta vati.
    Professori Risto Soukka Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta vertaa Seccon tuotantoa tavalliseen kierrätykseen: ”Tässä on lyhyempi reitti, kun ei tarvitse prosessoida jätettä. Pitää vain huolehtia, ettei tule otettua terveysriskejä.”

Sloydin pulmalelut
ovat ekotuotteen perikuvia. Ne valmistetaan käsin kotimaisesta puusta Suomessa, eikä niiden käyttäminen kuluta sähköä.
    ”Käsityö ei sinänsä lisää ekologisuutta”, professori Soukka selvittää.
    Työllisyyttä se kuitenkin parantaa, hän muistuttaa.
    Ekotuotteiden ympäristöhyödyt vaihtelevat, mutta lähes kaikkia yhdistää korkeahko hinta. Hinnalla saa tosin hyvän omantunnon.

Teemu Rajala